Suomen julkinen talous syöksyy – Orpon selitykset eivät vakuuta

Suomen julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteen kasvoi syyskuun lopussa 81,5 prosenttiin. Euroopan tilastoviraston mukaan velkasuhde kasvoi Suomessa nopeammin kuin missään muussa EU:n jäsenmaassa. Finanssikonserni Nordean mukaan Suomen julkiset menot ovat kasvaneet 20 miljardilla eurolla vain parissa vuodessa. Luvut ovat karmeita Petteri Orpon (kok.) hallitukselle, jonka tärkeimpänä tavoitteena on velkasuhteen vakauttaminen.

Suomen velkaantuminen on karannut käsistä nimenomaan Orpon hallituksen aikana, vaikka siitä edelleen syytetään edellisten hallitusten avokätistä politiikkaa. Vuonna 2022 julkisen talouden tilanne oli lähes tasapainossa. Hurja menokasvu tuntuu erikoiselta, kun samaan aikaan hallitus on tehnyt isoja säästöjä. Nordean laskelmien mukaan eniten ovat kasvaneet julkisen sektorin palkankorotukset, eläkkeiden indeksikorotukset ja ostopalvelujen käyttö julkisissa palveluissa. Korkomenojen osuus on myös pompannut. Muista menoista ovat kasvaneet lähinnä puolustus ja Ukrainan tukeminen. Tulopuolta taas ovat kurittaneet työttömyyden kasvu ja kulutuksen väheneminen.

Orpon hallitus on tähän mennessä päättänyt ennätyksellisen suurista yhdeksän miljardin euron sopeutustoimista. Monet talouden asiantuntijat ovat pitäneet leikkauksia ja veronkorotuksia väärin ajoitettuina. Ne ovat heikentäneet muutenkin surkeaa talouden kasvua. Myös toisenlaisia arvioita on esitetty. Talouspolitiikan arviointineuvoston tuore raportti antoi tukensa hallituksen päätöksille, vaikka peräänkuulutti hyvinvointialueille lisäaikaa taloutensa tasapainottamiseen. Orpo vierittää syyn huonosta talouskehityksestä maailmantalouden heikkoon tilanteeseen (MT 31.1.). Pääministeri lupaa uusia säästöjä, jos talous ei nykypäätöksillä oikene. On totta, että suurin osa menojen kasvusta ei ole ollut hallituksen päätettävissä. Julkisen sektorin palkkaratkaisu ja sote-uudistus tehtiin edellisen hallituksen aikana. Väestön ikääntyminen tuntuu väistämättä palveluiden tarpeen kasvussa. Hyvinvointialueiden alijäämä oli viime vuodelta lopulta hieman pahimpia arvioita pienempi. Silti 20 miljardin euron potin kurominen umpeen on hallitukselle mahdoton urakka. Edessä voi olla myös puolustusmenojen kasvattaminen entisestään. Säästöjen poliittinen hinta näkyy hallituspuolueiden kannatuksessa. Perussuomalaisissa uudet leikkauslistat eivät houkuttele ja kokoomuksessakin pelätään tappiota kevään vaaleissa.

Pääministeri Orpo on ennustanut jo jonkin aikaa talouden uutta nousua. Pieniä merkkejä onkin ilmassa, että kasvu on alkamassa. Se voi kuitenkin tyssätä lakkokevääseen ja kauppasotaan Yhdysvaltojen kanssa. Hallituksen omat kasvutoimet eivät ole tähän mennessä purreet. Esimerkiksi Itä-Suomen kasvua tukevat toimet odottavat mahdollisesti joskus saatavaa EU-rahoitusta. Keskittävä aluepolitiikka vaikeuttaa työvoiman saantia alueilla, jossa yrityksillä olisi potentiaalia kasvaa. Kaiken kaikkiaan asiantuntijat ovat erimielisiä Suomen talouden tulevaisuudesta. Varman toimitusjohtaja Risto Murto näkee tilanteen synkkänä, mistä esimerkiksi Helsingin pörssin matalat arvostukset kertovat. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Mika Malirannan mukaan edessä taas siintävät uuden nousukauden ainekset.

Työvoimaa on ainakin periaatteessa hyvin tarjolla ja Suomessa on paljon innovatiivisia yrityksiä. Samalla väestön ikääntyminen jatkuu ja käynnissä oleva palkkakierros tulee kalliiksi myös julkiselle sektorille. Pääministerillä pitäisi silti olla parempia selityksiä kuin maailmantalouden huono tilanne. Julkinen talous syöksyy Orpon vahtivuorolla, eikä säästöpolitiikka näytä tuovan uutta kasvua.