Pääministeri Orpo on valmis leikkaamaan lisää ‒ ”Toivottavasti lakkoilu ei sakkaa orastavaa kasvua”
Orpo kehuu työmarkkinajärjestöjen eläkesopua ja ajaa Itä-Suomen EU-ohjelmaa.
Suomen talouskasvu on jämähtänyt pohjamutiin. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) havaitsee hentoa talouskasvua ja toivoo, ettei se sakkaa lakkoiluun. Kuva: Markku UlanderPääministeri Petteri Orpo (kok.) ei sulje pois uusia säästö- ja leikkaustoimia, kun hallituskausi lähestyy puoliväliään.
”Itse sanoin jo ennen viime eduskuntavaaleja, että Suomen julkinen talous on niin suuresti velkaantunut, että tämän oikaisemiseen tarvitaan kaksi vaalikautta. Seuraavakin hallitus joutuu jatkamaan sopeuttamista ja tiukkaa menokuria”, Orpo toteaa.
”Tilannekuvamme valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) kanssa on tässä yhteneväinen. Jos velkasuhteen vakiinnuttaminen sitä vaatii, niin leikataan lisää”, Orpo sanoo.
Orpon hallitus on tähän mennessä päättänyt ennätyksellisen suurista yhdeksän miljardin euron säästötoimista. Pääministerin mukaan mahdolliset uudet säästöpäätökset olisivat mittakaavaltaan maltillisempia. Orpo ei ota tässä vaiheessa kantaa, mihin mahdolliset lisäsäästöt kohdistuisivat.
”Jos velkasuhteen vakiinnuttaminen sitä vaatii, niin leikataan lisää.”
Hallituksen talouspolitiikka ei ole tähän mennessä purrut toivotulla tavalla, sillä talouskasvu matelee eikä uutta kasvua näy. Valtionvelkakin on jatkanut kasvuaan.
”Kasvu on ollut nollassa, mutta päällimmäinen syy siihen on maailmantalous ja Euroopan tilanne. Meillä on päätöksentekokykyinen hallitus”, Orpo arvioi.
Pääministerin mielestä harjoitettu talouspolitiikka on ollut, kritiikistä huolimatta, perusteltua ja oikeansuuntaista.
”Alkuviikosta julkaistiin talouspolitiikan riippumattoman arviointineuvoston raportti. Arviointineuvosto antoi tukensa hallituksen talouspolitiikalle. Raportissa arvioitiin, että toimet ovat oikein mitoitettuja ja ajoitettuja”, Orpo sanoo.
Samainen arviointineuvosto myös esitti, että hallitus antaisi hyvinvointialueille kaksi vuotta lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen. Valtiovarainministeri Purra kiirehti tyrmäämään lisäajan antamisen ja myös Orpo kertoo suhtautuvansa ehdotukseen kielteisesti.
”Kasvu on ollut nollassa, mutta päällimmäinen siihen on maailmantalous ja Euroopan tilanne.”
Entä millaista talouskehitystä pääministeri maalaa alkaneelle vuodelle 2025?
”Kaikki viimeaikaiset ennusteet ovat olleet 1,5 prosentin kasvun paikkeilla. Pitkästä aikaa on orastavaa kasvua. Mutta toivottavasti lakkoilu ei sitä sakkaa.”
Työmarkkinakierrosta varjostavat työmarkkinaosapuolten tulehtuneet välit. Yksittäisiä lakkoja on jo nähty alkuvuodesta, mutta varsinaista lakkoaaltoa ei vielä ole tiedossa.
”Nyt neuvotellaan työehtosopimuksista ja se on työmarkkinaosapuolten välinen asia, johon hallitus ei sekaannu. Uskon ja toivon, että mahdollisimman sujuvasti sovitaan asioista. Sehän olisi kaikkien etu, ettei lakkoihin mennä.”
Orpo antaa työmarkkinaosapuolille tunnustustakin.
”Siellä neuvoteltiin juuri eläkesopu, joka vahvistaa huomattavasti julkista taloutta. Ratkaisu antaa myös uskoa siihen, että sopimiseen on halua ja kykyä.”
”Uskon ja toivon, että mahdollisimman sujuvasti sovitaan asioista. Sehän olisi kaikkien etu, ettei lakkoihin mennä.”
Itä-Suomen kehitys on ollut viime vuosina erityisen mollivoittoista, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sulki kanssakäymisen ja kaupan rajavyöhykkeellä.
Orpo vakuuttaa, että hallitus toimii aktiivisesti Itä-Suomen tilanteen helpottamiseksi.
”Paljon on jo tehtykin. Hallitus on käynnistänyt infrahankkeita idässä yli puolella miljardilla eurolla. Lisäksi maakuntalennot turvataan, Fingridiä on sitouduttu pääomittamaan investointien aikaansaamiseksi ja idässä aloitetaan uusia koulutusohjelmia”, Orpo luettelee.
Varsinaista äkillisen rakennemuutoksen tukipakettia taikka muuta vastaavaa valtiollista instrumenttia Itä-Suomen tukemiseksi ei kuitenkaan ole rakennettu.
”Itä-Suomen asiaa täytyy ajaa tehokkaasti EU:n kautta ja siinä onkin jo otettu merkittäviä askeleita. Olen henkilökohtaisesti ollut ajamassa EU-komission työohjelmaan hyväksyttyä kirjausta, jonka mukaan Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa kärsiville jäsenmaille rakennetaan erillinen tuki”, Orpo tähdentää.
Käytännössä tuen piirissä olisivat Suomi, Baltian maat ja Puola.
”Tuen on oltava irrallinen EU:n koheesiopolitiikasta ja myös tultava voimaan ennen seuraavaa rahoituskehystä, joka tehdään parin vuoden päästä.”
- Osaston luetuimmat
