Orpo: ”Viljan varmuusvarastoja ei pidä purkaa aikana, jolloin Euroopassa raivoaa sota”
Korona-aika ja Ukrainan sota ovat opettaneet, että varmuusvarastoja ei saa päästää heikkenemään, pääministeri Orpo linjaa MT:n haastattelussa.Tilaajalle
Maatalouden huono kannattavuus on ongelma koko EU:n tasolla, Petteri Orpo kuvaa. Kuva: Carolina HusuPääministeri Petteri Orpo (kok.) katsoo, että Suomen varmuusvarastoja ei pidä tarpeettomasti purkaa aikana, jolloin Euroopassa raivoaa sota.
”Kyllä covidin ja Ukrainan sodan myötä Suomessa on opittu, ettei varmuusvarastoja ole varaa päästää heikkenemään. Olen henkilökohtaisesti tätä mieltä ja edistän asiaa yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa”, Orpo kommentoi MT:n haastattelussa.
MT uutisoi 17.1., että Suomi vähentää viljan varmuusvarastoja. Niitä lasketaan yhdeksän kuukauden kulutuksesta kuuteen kuukauteen. Se on valtioneuvoston asettama minimi.
Pääministeri viittaa Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoitukseen, jossa korostetaan, että kansakuntien on itse kyettävä huolehtimaan elintarvikkeiden kaltaisten perushyödykkeiden saatavuudesta.
”Tässä pääkirjoituksessa se hyvin kiteytyy, että vakaa ratkaisu on löydettävä. Ja sellainen löydetään”, pääministeri painottaa.
Orpon mukaan Suomi muiden EU-maiden tavoin suhtautuu myönteisesti EU:n ja Etelä-American Mercosur-maiden kauppasopimukseen.
”Kauppasopimuksilla on suuri merkitys unionille. Osana EU:ta Suomi tukee uusia sopimuksia kumppanimaidemme kanssa. Vaikutuksia tietenkin tulee arvioida huolellisesti”, Orpo kommentoi.
MT kysyi Orpolta Mercosurista sen jälkeen, kun MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila oli vaatinut Orpolta vastauksia asiaan.
Marttila on huolissaan siitä, ymmärtääkö hallitus millaisia ongelmia Mercosur-sopimus voisi Suomen maataloudelle aiheuttaa.
Eteläamerikkalaisia Mercosur-maita ovat Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay.
”Kauppasopimuksilla on suuri merkitys unionille.” Petteri Orpo
Orpon mukaan tulevalla EU:n CAP-kaudella maataloustukien on ohjauduttava nykyistä paremmin ruuantuotantoon.
Keskusteluun aktiiviviljelijän määritelmästä hän ei halua ottaa tiukasti kantaa.
”Tavoitteena on, että tukia suunnattaisiin etupäässä aktiiviseen ruuantuotantoon. Mutta meillä on myös paljon tiloja, joilla tuloja tulee muualtakin. Nekin on huomioitava, se on tätä päivää. Monialainen yrittäjyys on tätä päivää”, Orpo kiteyttää.
Maatalouden ongelmaluotot ovat nousseet Suomessa koronavuosien tasolle. Sekä elinkeinonharjoittajien että maatalousyritysten lainanhoitokyky on heikentynyt, käy ilmi Suomen Pankin tilastoista.
Jos ja kun huoltovarmuus otetaan vakavasti, niin aikooko hallitus reagoida pahenevaan maatalouskriisiin?
”Pitkältä ajalta kasautuneet ongelmat ovat tiedossa ja töitä tehdään niin Suomessa kuin EU:ssa. Huomionarvoista on, että maatalouden heikko kannattavuus on ongelma koko unionin tasolla”, Orpo vastaa.
Orpon mukaan EU:n seuraava rahoituskehys, tuleva CAP-kausi sekä EU-tasolla tehtävä sääntely vaikuttavat pitkällä aikavälillä maatalouden kannattavuuteen myös Suomessa.
”Hallituksen keskusteluyhteys EU-komission suuntaan on aktiivinen.”
Muokattu 2.2.2025 klo 14.40: Jutun otsikkoa muokattu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
