Känkäsen mielestä Pohjoismainen verkosto voisi olla toimiva malli auttamaan huoltovarmuutta. Kuva: Sanne Katainen
Viljan varmuusvarastoja ajetaan alas minimitasolle — ”Rahaa tarvitaan lisää”
Huoltovarmuuskeskuksen Känkänen: ”Varastointikustannuksia pitää saada alas.”Tilaajalle
”Virolla on aikalailla samanlainen organisaatio huoltovarmuuteen kuin meillä”, HVK:n Janne Känkänen sanoo. Kuva: Sanne KatainenSuomi vähentää viljan varmuusvarastoja yhdeksän kuukauden kulutusta vastaavasta määrästä kuuteen kuukauteen, kertoi MT:n uutinen tammikuussa (MT 17.1.).
Kuuden kuukauden varasto on pienin mahdollinen määrä varmuusvarastoa.
Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtaja Janne Känkänen ei pidä päätöksestä.
”Ei se millään tavalla tässä maailmantilanteessa ole paras mahdollinen ratkaisu, enkä itse sitä pidä kovin hyvänä. Mutta meillä ei kuitenkaan ole juuri tällä hetkellä vaihtoehtoja.”
Päätöstä pienentää viljan varastoja perusteltiin viljamarkkinoiden tilanteen rauhoittumisella. Viljaa on myös hyvin saatavilla.
Syynä on kuitenkin pakko etsiä säästöjä.
”Tämän vuoden HVK:n budjetissa menoja pitää sopeuttaa. Se vaatii useita asioita, mutta yksi on se, että varastointikustannuksia pitää saada alas. Olemme nyt päätyneet siihen, että lasketaan leipäviljan varastointimäärä valtioneuvoston asettamaan minimiin kuuteen kuukauteen”, Känkänen sanoo MT:n haastattelussa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi MT:n haastattelussa (31.1.), että varmuusvarastoja ei ole varaa päästää heikkenemään.
Orpo jatkoi aiheesta kokoomuksen vaaliristeilyllä viikonloppuna. Hän totesi, että asia on hallituksen pöydällä. Asiasta kertoi muun muassa Helsingin Sanomat.
Myös Känkäsen mukaan tilanne voi vielä muuttua, sillä keskustelua käydään edelleen.
”Näyttäisi siltä, että parhaassa tapauksessa voisimme välttää myös varastotasojen alentamiset”, Känkänen lisää.
Lisärahoitukset tarve on noin 20 miljoonaa euroa. Varastoja alennetaan tämän vuoden aikana.
Säästämisen tarve on seurausta isommasta kuvasta, eli HVK:n rahoituksesta ylipäätään.
Nykyinen malli perustuu rahastoon ja fossiilisten polttoaineiden kulutuksen perusteella kerättävään huoltovarmuusmaksuun.
Rahaston pääomaa ei voi enää syödä.
”Maksu tuottaa meille noin 40 miljoonaa vuodessa. Ja oikeastaan tässä tilanteessa me emme pysty sillä kattamaan mitään muuta kuin varmuusvarastojen kustannukset”, Känkänen kertoo.
Kustannuksia tulee muualtakin ja turvallisuustilanteen heikkeneminen on tuonut lisää työtä HVK:lle.
Rahoituksen uudistamista pohditaan parhaillaan. Esitys uudesta laista voi tulla eduskuntaan jo syksyllä.
Mallista Känkänen ei vielä kerro. Selvää on, että rahaa tarvitaan lisää.
Nykymallin etu on ollut vakaudessa.
Suomessa ei vastaavaa riskiä kuin Ruotsissa puolustusvoimien tai huoltovarmuuden alasajosta ole ollut, Känkänen arvioi.
Mutta epäilyjä noin kymmenen vuotta sitten rauhan ollessa lujimmillaan Suomessakin oli.
”Me ei olla valtion budjettitalouden piirissä. Esimerkiksi Puolustusvoimat joutui 2010 -luvun alkupuolella merkittävien säästöjen kohteeksi, mutta huoltovarmuustoiminta ei joutunut”, Känkänen kertoo.
Rahaston ansiosta poliitikkojen on vaikea puuttua HVK:n rahoitukseen. Toisaalta myöskään nouseviin kuluihin ei saada varoja muuten kuin pääomittamalla rahastoa lisää.
Meillä kävi 55 erilaista valtuuskuntaa tutustumassa viime vuonna.
Viljan varastoiminen on hyvä esimerkki järkevästä varautumisesta. Vilja on raaka-aine, joka pystytään varastoimaan osana alan normaalia kaupallista ketjua.
Känkäsen mielestä Suomen ja Ruotsin kannattaisi varastoida viljaa yhdessä.
MT kertoi (22.1.), että Ruotsi aloittaa pian varmuusvaraston kokoamisen ja ylösajo kestää noin 10 vuotta.
Kätevintä olisi, jos Suomen nyt suunnittelema kolmen kuukauden viljamäärän vähennys varastoitaisiin Ruotsin kanssa saman tien.
”Se olisi valmis malli Ruotsille ja tavarakin on valmiina. Valitettavasti tämä tulee Ruotsille mahdollisesti liian nopeasti.”
Ruotsissa vasta aloitetaan varastoinnin valmistelua.
Suomen huoltovarmuus perustuu vahvaan yhteistyöhön viranomaisten ja eri alojen yritysten kanssa. Ruotsissa elinkeinoelämällä on kiinnostusta osallistua, mutta monessa muussa maassa välttämättä ei ole.
Kaikissa maissa ei ole vielä edes virastoa, jolle huoltovarmuus kuuluu.
Siksi monesta maasta käydään nyt Suomessa oppimassa.
”Meillä kävi 55 erilaista valtuuskuntaa viime vuonna. Joka viikko kävi jonkun maan puolustusvoimien komentaja, ministeri tai muu vastuuhenkilö.”
Brysselissä on alettu kirjoittamaan varautumisstrategiaa. Uusi komissio on siinä aktiivinen.
Bryssel voi myös olla yksi rahoituksen lähde tulevaisuudessa. Huoltovarmuus ja varautuminen ovat esillä myös pian alkavissa neuvotteluissa EU:n rahoituskehyksestä.
Taustalla vaikuttaa myös Sauli Niinistön lokakuussa julkaistu raportti Euroopan kriisivalmiudesta.
Suomi on siis ainakin tässä asiassa onnistunut EU-vaikuttamisessa. Suomi kiinnostaa Känkäsen mukaan todella paljon.
Toisin oli Känkäsen aloittaessa HVK:ssa viisi vuotta sitten.
”Ensimmäisinä pari vuotena ei muissa maissa ollut kollegaa, jolle olisi voinut soittaa. Mutta nyt niitä alkaa olla.”
Huoltovarmuus
Valmiiden tuotteiden varastointi huoltovarmuuden vuoksi on haastavaa, sillä ruualla on rajallinen säilyvyysaika.
Leipävilja kiertää varmuusvarastoinnissa normaalin kaupan käynnin mukana.
Huoltovarmuuskeskus voisi ottaa käyttöön tuotantovarauksia yrityksiltä. Käytännössä yrityksille maksettaisiin siitä, että ne varaisivat tuotantokapasiteettia huoltovarmuuden käyttöön.
Monessa Euroopan maassa varautumisen pääpaino on erilaisissa luonnon ääri-ilmiöiden riskeissä.
EU -tason yhteistyöstä on hyötyä kriittisten tuotteiden toimitusvarmuuden parantamisessa.
Suomen malli kiinnostaa suuresti ulkomailla. Huoltovarmuuskeskus voisi ehkä myydä konsulttipalveluita. Toimiva esimerkki löytyy Ilmatieteenlaitokselta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
