Ruotsi ja Norja rakentavat nyt omia viljan varmuusvarastojaan nollista – Norja on pidemmällä
Naapurimaat ovat hakeneet mallia Suomesta. ”Olisi edullista, jos viljan varmuusvarastointiin Suomen ja Ruotsin välillä löytyisi yhteistyökuvioita”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön Pentti Lähteenoja.Tilaajalle
Suomessa varmuusvarastointi perustuu valtion ja yritysten yhteistyöhön. Kuva: Suomen ViljavaSuomen naapurimaissa viritellään nyt viljan varastointia.
Ruotsi ja Norja ovat päättäneet aloittaa elintarvikeviljan varmuusvarastoinnin. Molemmat maat lähtevät nollista: vanhat varastot on purettu jo kauan sitten.
Norja on nyt Huoltovarmuuskeskuksen elintarvike- ja vesihuollon johtava varautumisasiantuntija Miika Ilomäen mukaan pidemmällä: siellä on tehty päätös, että elintarvikeviljan varmuusvarastoon tulee kolmen kuukauden kulutusta vastaava määrä.
Ruotsissa ei ole vielä tehty päätöstä varastoitavan viljan määristä.
Tanska kertoi loppukesästä perustavansa uuden ministeriön ja viraston hätätilanteita ja varautumista varten.
Norja päätti viime vuonna aloittaa viljan ostot valtion varastoihin. Valmista tulee olla vuonna 2029.
”On kuvaavaa, että Norjan rikas valtio on varannut viisi vuotta aikaa järjestelmän pystyyn laittamiselle”, sanoo Ilomäki.
Varastojen pystyttäminen vaatii siis vuosien työn. Kun järjestelmä on pystyssä, asioihin pystytään Ilomäen mukaan reagoimaan nopeasti ja ketterästi.
”Meillä on aina ollut varmuusvarastot ja hyvät yhteistyökumppanit. Kolmen kuukauden lisäostot olivat meille ostoprojektina vain kahden–kolmen kuukauden homma.”
”Norjan rikas valtio on varannut viisi vuotta aikaa järjestelmän pystyyn laittamiselle. Miika Ilomäki
Suomessa varmuusvarastointi perustuu valtion ja yritysten yhteistyöhön.
Valtion viljat eivät ole omissa varastoissaan, vaan toimijoiden varastoissa. Näin kierto saadaan toimimaan mahdollisimman jouhevasti.
Sekä Ruotsi että Norja ovat Ilomäen mukaan käyneet Suomessa katsomassa mallia viljan varmuusvarastointiin.
Suomen malli kiinnostaa laajalti: viime vuonna kyselyjä ja tutustumispyyntöjä tuli viime vuonna kymmenkunta, naapurimaiden lisäksi esimerkiksi Keski-Euroopasta ja Aasiasta.
”Esittelemme järjestelmäämme ylpeydellä. Se kiinnostaa monia.”
Varautumista vahvistetaan parhaillaan monissa maissa.
Tanska, Ruotsi ja useimmat muut Länsi-Euroopan maat purkivat pääosin huoltovarmuus- ja siviilivalmiusjärjestelynsä kylmän sodan päätyttyä, mutta Suomi toimi toisin, kertoo tieto- ja tutkimustoimialan ylijohtaja Pentti Lähteenoja maa- ja metsätalousministeriöstä.
Muun muassa yhteiskunnan toiminnalle kriittisten artikkelien varastointia ei ole Suomessa missään vaiheessa lopetettu.
Naapurimaiden yhteistyö varmuusvarastoinnissa antaisi Lähteenojan mukaan yksittäistä maata vahvemmat hartiat.
Moni maa harkitsee parhaillaan varmuusvarastoinnin aloittamista, mikä avaa uusia yhteistyömahdollisuuksia.
Naapurimaiden yhteistyö varmuusvarastoinnissa antaisi Lähteenojan mukaan yksittäistä maata vahvemmat hartiat.
”Olisi kummankin maan kannalta edullista, jos viljan varmuusvarastointiin Suomen ja Ruotsin välillä löytyisi yhteistyökuvioita”, sanoo Lähteenoja.
Miten pitkä maiden etäisyys voi yhteisvarastoinnissa olla, se riippuu varastoitavasta materiaalista. Esimerkiksi viljaa Suomi ja Ruotsi voivat kuljettaa merta tai maata pitkin, Lähteenoja sanoo.
Esimerkiksi lääkkeiden logistiikka on erilaista. Suomessa sijaitseva EU:n valmiusvarasto avattiin ensimmäisen kerran tammikuussa materiaaliavun toimittamiseksi Ukrainaan.
Suomessa on kaksi rescEU-valmiusvarastoa. RescEU medical -hankkeessa varastoidaan lääkinnällisiä tarvikkeita ja valmisteita, sekä laitteita radioaktiivisuuden mittaukseen. CBRN-varasto taas keskittyy materiaaleihin, joita tarvitaan kemiallisten, biologisten, radioaktiivisten ja ydinaineiden muodostamien uhkien torjumiseen.
Esimerkiksi lääkkeiden logistiikka on erilaista.
Pohjoismainen huoltovarmuusverkosto on tarkoitus saada virallisesti käyntiin tänä vuonna, kertoo neuvotteleva virkamies Henri Backman työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ehdotti lokakuussa 2023 Oslossa verkoston luomista ja nosti yhtenä esimerkkinä esille yhteisvarastoinnin.
”Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on käyty viime vuoden aikana useampi keskustelu pohjoismaisten kollegojen kanssa verkoston perustamisesta. Se on saanut erittäin myönteisen vastaanoton.
Backman painottaa, että Ruotsilla on kiinnostusta huoltovarmuusyhteistyön tiivistämiseen.
Konkreettisia keinoja tähän voivat olla esimerkiksi materiaalisen varautumisen yhteistyö, erityisesti yhteisvarastoinnin pilotointi, huoltovarmuudesta vastaavat ministerit, elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) ja Ruotsin siviilipuolustusministeri Carl-Oskar Bohlin mainitsivat tiedotteessaan syyskuussa.
Suomessa huoltovarmuuden yhteensovittaminen kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. Ruotsissa huoltovarmuudesta vastaa puolustusministeriö, Tanskassa uusi resilienssi- ja valmiusministeriö ja Norjassa oikeus- ja varautumisministeriö.
Backman painottaa, että Ruotsilla on kiinnostusta huoltovarmuusyhteistyön tiivistämiseen.
Myös Suomen ja Ruotsin välisen huoltovarmuussopimuksen päivittämistä on Backmanin mukaan tarkoitus tarkastella.
Sopimus on vuodelta 1992. Sillä on pyritty varmistamaan, että tietyt tavarat liikkuvat myös kriisiaikana Suomen ja Ruotsin välillä.
Suomella on vastaavanlainen sopimus myös Norjan kanssa. Sitä valvova komissio kokoontuu tällä viikolla Norjassa.
- Osaston luetuimmat
