
Suomi pienentää keväällä viljan varmuusvarastojensa kokoa, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen elintarvike- ja vesihuollon johtava varautumisasiantuntija Miika Ilomäki.
Suomella on nyt valtion varmuusvarastoissa viljaa vastaamaan suomalaisten yhdeksän kuukauden keskimääräistä kulutusta.
”Kevään aikana varastoja on tarkoitus alkaa palauttaa vastaamaan kuuden kuukauden kulutusta”, kertoo Ilomäki.
Valtio ostaa viljaa Suomesta ja varastoi sitä kotimaisen tarjonnan varmistamiseksi vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta.
Viimeiset lisäostot tehtiin keväällä 2023.
Valtion varmuusvarastoissa pidettiin ennen Ukrainan sotaa viljaa kuuden kuukauden kulutukseen.
Määrä nostettiin vastaamaan yhdeksän kuukauden kulutusta sodan alkaessa.
”Silloin oli paljon epätietoisuutta, mitä tuleman pitää ja mitä viljamarkkinoilla tapahtuu”, kertoo Ilomäki.
Viimeiset lisäostot tehtiin keväällä 2023.
Toinen syy on raha.
Huoltovarmuuskeskus on Ilomäen mukaan todennut, että nyt on oikea tilanne kuuden kuukauden varastoon palaamiseen.
Viljaa on ollut saatavilla ja markkinat ovat rauhoittuneet Ukrainan sodan alusta.
”Viljamarkkinat ovat olleet suhteellisen stabiilit, isoja muutoksia ei ole tullut.”
Toinen syy on raha. ”Osittain syynä on myös huoltovarmuusrahaston kantokyky. Huoltovarmuudelle ei ole saatu valtion lisärahoitusta.”
”Myös sen takia laskemme sitä varastoa yhdeksästä kuuteen kuukauteen.”
”Neljän vuoden aikana viljan pitäisi kiertää kokonaan.” Miika Ilomäki
Varasto palautetaan yhdeksästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen siten, että Huoltovarmuuskeskus myy viljan markkinalähtöisesti.
Huoltovarmuuskeskus tekee varmuusvarastointia sopimuskumppaneidensa kanssa. He kierrättävät valtion omistamaa viljaa yhdessä omien viljojensa kanssa.
Varastoitava materiaali uudistuu koko ajan.
”Sopimuskausi on neljä vuotta. Neljän vuoden aikana viljan pitäisi kiertää kokonaan. Eli yli neljä vuotta vanhaa viljaa meillä ei pitäisi olla.”