Varmuusvarastojen purulle ei ole perustetta – pahimmillaan sotkee viljamarkkinat ja käy kalliiksi viljelijälle

Harva taisi ajatella vielä muutama vuosi sitten, miten suureen arvoon huoltovarmuus ja viljan varmuusvarastointi vielä nousisi. Vanhakantaiseksi mielletyn toiminnan merkityksen ihmisille ja valtioille teki uudelleen näkyväksi ensin koronapandemia ja rajojen sulkeutuminen, kun monissa maissa ryhdyttiin pandemian varjolla rajoittamaan viljan myyntiä ja hamstraamaan paniikinomaisesti tavaraa omiin varastoihin.

Viimeistään Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainassa ja viljamarkkinoiden ottaminen sodankäynnin välineeksi osoittivat sen, miten tärkeää kansankuntien on itse huolehtia elintarvikkeiden kaltaisten perushyödykkeiden saatavuudesta.

Poikkeusoloihin varautuminen hiipui kylmän sodan päätyttyä lähes kaikkialla muualla paitsi Suomessa. Nyt ulkomaiset delegaatiot käyvät katsomassa Suomessa mallia elintarvikesektorin huoltovarmuuden turvaamiseen. Pohjoismaiset naapurimme Ruotsi ja Norja ovat jo tehneet päätöksen vastaavan mallin rakentamisesta itselleen. (MT 22.1.)

Samaan aikaan Suomen huoltovarmuuskeskus on päättänyt pienentää omaa varastoaan purkamalla kolmen kuukauden käyttöä vastaavan määrän viljaa markkinoille. Ukrainan sodan alettua varmuusvarastoa kasvatettiin niin, että se vastaa yhdeksän kuukauden keskimääräistä kulutusta, joten purun jälkeen varastoissa on tavaraa kuuden kuukauden kulutusta vastaava määrä.

Suomi toimii huoltovarmuusvarastonsa hallinnoinnissa nyt kuin kokematon osakkeenomistaja, joka hankkii omistuksensa kalliilla ja myy pois, kun sen arvo on ehtinyt romahtaa. Suomi lähti kartuttamaan huoltovarmuusvarastoja sen jälkeen, kun markkinat muuttuivat epävakaiksi. Nyt kun markkinat ovat sopeutuneet vallitseviin oloihin ja rauhoittuneet, varastoja puretaan. Järkevää olisi toimia juuri päinvastoin: epävarmoina aikoina ostoksilla on muitakin, ja hintakin on sen mukainen.

Varastojen pienentämisestä ei voi syyttää siitä vastaavaa tahoa eli Huoltovarmuuskeskusta (HVK). HVK:n elintarvike- ja vesihuollon johtava varautumisasiantuntija Miika Ilomäki perustelee varastojen purkua taloudellisilla syillä. Käytettävissä olevista rahoista päättävät poliitikot.

Varastojen purkaminen näkyy nopeasti myös viljelijöille, sillä neljännesvuoden kulutusta vastaavan viljamäärän tulo markkinoille vaikuttaa vääjäämättä tarjontaan ja sitä kautta hintatasoon. On myös huomattava, että varastot puretaan markkinoille muutaman kuukauden aikana, kun vastaavan määrän ostoihin käytettiin kevään 2022 ja kevään 2023 välisenä aikana huomattavasti pidempään. Mikäli varastojen purku on välttämätöntä, se tulisi ainakin markkinanäkökulmasta tehdä pidemmän ajan kuluessa kuin nyt on tarkoitus toimia.