300 kauppaa on noin kymmenesosa nykyään toiminnassa olevista ruokakaupoista. Kuva: Sanne Katainen
Suomeen valmistellaan 300 ruokakaupan verkostoa, joka toimisi joka tilanteessa – näin pitkä matka kauppaan ja tankille saisi olla
Verkoston kaupat ja huoltoasemat ottavat varavoiman käyttöön, kun sähköt menevät poikki – oli syynä sitten myrsky tai sota.Tilaajalle
Polttoaineen jakeluun puolestaan tarvittaisiin noin 70 huoltoasemaa ja tankkauspistettä. Lisäksi päälle tulee kylmäasemia palvelemaan raskasta liikennettä. Kuva: Jarkko SirkiäSuomeen valmistellaan 300 ruokakaupan verkostoa, jonka kaupat pysyisivät toiminnassa joka tilanteessa.
Huoltovarmuuskeskuksen Toimintavarma myymälä ja polttoainejakeluverkosto -projektissa on nyt käynnistymässä pilotointi- ja testausvaihe.
Vaiheen aikana suunnitelmia testataan yhden maakunnan alueella puolentoista vuoden ajan, kertoo varautumisasiantuntija, projektin vastuuhenkilö Tanja Talvenheimo Huoltovarmuuskeskuksesta.
300 kauppaa tarvitaan, jotta valtakunnan tasolla saadaan riittävän kattava verkosto eli kaikki saavat ruokaa.
On vielä pohdinnassa, missä vaiheessa toimintavarmat kaupat ja huoltoasemat kerrotaan kansalaisille.
Arvio tarvittavien kauppojen määrästä perustuu Talvenheimon mukaan paikkatietomallinnuksiin, joissa on huomioitu esimerkiksi tiestö ja väestön sijoittuminen.
300 kauppaa on noin kymmenesosa nykyään toiminnassa olevista ruokakaupoista.
Lähimpään toimivaan kauppaan olisi hyvin harvaan asutuilla seuduilla korkeintaan 150 kilometrin matka. Kaupungeista matka olisi korkeintaan 50 kilometriä.
”Esimerkiksi Pohjois-Suomessa etäisyydet ovat jo nyt aika pitkiä. Siellä maksimietäisyys olisi 150 kilometriä”, sanoo Talvenheimo.
”Tavoitteenamme on rakentaa järjestelmät, joihin voidaan nojata ihan niin pitkään kuin tarve vaatii.” Tanja Talvenheimo
Polttoaineen jakeluun puolestaan tarvittaisiin noin 70 huoltoasemaa ja tankkauspistettä. Lisäksi päälle tulee kylmäasemia palvelemaan raskasta liikennettä.
Mukaan tulevat kaupat ja huoltoasemat valitaan Talvenheimon mukaan läpinäkyvässä menettelyssä, julkisena kilpailutuksena.
On vielä pohdinnassa, missä vaiheessa toimintavarmat kaupat ja huoltoasemat kerrotaan kansalaisille.
Kaupat ja huoltoasemat varustetaan projektissa varavoimakonein. Lisäksi varmistetaan toimipisteiden muut edellytykset toiminnan jatkamiseen häiriötilanteissa.
Projektissa kehitetään Talvenheimon mukaan yhdenmukainen, varmistettu, itsenäiseen toimintaan kykenevistä toimipisteistä muodostuva verkostokokonaisuus.
Verkoston kaupat ja huoltoasemat ottavat varavoiman käyttöön, kun sähköt menevät poikki – oli syynä sitten myrsky tai sota.
Kaupat ja huoltoasemat varustetaan projektissa varavoimakonein.
Nyt varavoimaa on hankittu päivittäistavarakaupan toimipisteisiin Talvenheimon mukaan vaihtelevasti.
”Tavoitteenamme on rakentaa järjestelmät, joihin voidaan nojata ihan niin pitkään kuin tarve vaatii. ”
Varavoimaa voisi siis ylläpitää pitkiäkin aikoja, kun tekee välillä pikahuoltoja ja -tankkauksia.
Tavoitteena on saada projekti maaliin eli verkoston kohteet varustettua vuoteen 2028 mennessä. Aikataulu tarkentuu pilotointi- ja testausvaiheen tulosten perusteella.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
