”Olemme erittäin kiitollisia avusta, jota olemme saaneet Suomesta. Varastoinnin ja varautumisen osalta Suomi on ollut isoveljemme”, sanoo Saranda Daka. Kuva: Saranda Daka
Ruotsi varautuu sotaan – naapurissa mietitään, miten viljaa varastoitaisiin pohjoisessa sotilaita ja suomalaispakolaisia varten
Suomi piti huolen viljan varmuusvarastoistaan, Ruotsi ei – nyt se pyrkii Suomen tasolle, mikä kestää jopa vuosikymmenen.Tilaajalle
Ruotsin hallitus päättää, paljonko viljaa varastoidaan ja millä aikataululla varastot halutaan kasaan. Kuva: Johannes TervoRuotsilla menee jopa vuosikymmen, että se saa viljan varmuusvarastonsa täyteen.
Ruotsi ajoi valtion varastonsa alas vuonna 2001 ja aloittaa nyt tyhjästä.
Viljan ostot valtion varmuusvarastoja varten alkaisivat aikaisintaan vuoden 2026 alussa, kertoo projektipäällikkö, varautumisasiantuntija Saranda Daka Ruotsin Maatalousvirastosta.
Maatalousvirasto antaa maaliskuussa Ruotsin hallitukselle raportin, jossa se suosittelee mallia viljojen varmuusvarastointiin Ruotsin pohjoisosassa. Virasto pohtii, soveltuuko muuhun maahan suunniteltu malli myös Pohjois-Ruotsiin.
”Varastoinnin ja varautumisen osalta Suomi on ollut isoveljemme.” Saranda Daka
Ruotsin hallitus laatii samaan aikaan lakia varmuusvarastoinnista.
Hallitus päättää, paljonko viljaa varastoidaan ja millä aikataululla varastot halutaan kasaan.
”Hallituksella on koko kuva turvallisuustilanteesta ja valta päättää, mitä Ruotsi tarvitsee kriisin tai sodan aikana”, Daka sanoo.
Viime vuoden huhtikuussa hallitukselle esitellyssä raportissa vaihtoehtoina olivat väestön kulutuksen 3, 6, 8 ja 12 kuukauden ajan kattavat varastot.
Eteläisessä Ruotsissa aiotaan Dakan mukaan toimia samalla mallilla kuin Suomessa.
Valtio ostaa viljaa ja viljayritykset pitävät sitä varastoissaan, joista se on aina tarvittaessa saatavilla valtion käyttöön. Vilja kiertää, jotta se ei pääse vanhenemaan.
Moni maa on purkanut varmuusvarastonsa, mutta Suomi on pitänyt niitä yllä.
Ruotsi on tutkinut Suomen mallia ja saanut Huoltovarmuuskeskuksesta tukea.
”Olemme erittäin kiitollisia avusta, jota olemme saaneet Suomesta. Varastoinnin ja varautumisen osalta Suomi on ollut isoveljemme.”
”Pohjoisosa tulee olemaan lähempänä sotaa, koska se on lähellä Suomea.” Saranda Daka
Pohjoiseen Ruotsiin eli Norrbottenin, Västerbottenin, Jämtlandin ja Västernorrlandin alueilla saatetaan Dakan mukaan tarvita toisenlainen malli.
Valtavalla alueella asuu vain noin miljoona ihmistä. Viljaa ei tuoteta Ruotsin tällä alueella. Taalainmaata pohjoisemmassa ei Dakan mukaan ole juurikaan elintarviketeollisuutta tai suuria maatalousyrityksiä.
Alue on kuitenkin erittäin strateginen, jos Venäjä ja länsi ajautuvat sotaan.
”Pohjoisosa tulee olemaan lähempänä sotaa, koska se on lähellä Suomea.”
Sodassa alueella olisi paljon armeijan ja Naton joukkoja sekä esimerkiksi pakolaisia Suomesta. ”Meidän tulee turvata ruoka tälle alueelle varmuusvarastoinnilla. Ja se on aika iso ongelma.”
Maatalousvirasto kysyi joulukuussa yrityksiltä, onko niillä kiinnostusta varastointiin Pohjois-Ruotsissa. Vastauksia käydään parhaillaan läpi.
Ruotsi on harkinnut yhteistyötä myös Norjan kanssa, mutta keskusteluja asiasta ei ole vielä käyty.
Voisivatko Suomi ja Ruotsi varastoida viljaa yhdessä? Suunnitelmia yhteisestä varastoinnista ei Dakan mukaan tässä vaiheessa ole.
”Suomi on kolmanneksi suurin vientimarkkinamme ja tuonnissa yhdeksänneksi suurin, kun on kyse elintarvikkeista ja maataloustuotteista. Joten ei ole epäilystäkään: maamme tarvitsevat ja hyötyisivät yhteistyöstä.”
Varastoinnin hintaa saataisiin esimerkiksi painettua, jos sitä tehtäisiin yhdessä.
Maaliskuussa hallitukselle luovutettavaan raporttiin tulee oma lukunsa yhteistyöstä Suomen kanssa. ”Jäämme odottamaan hallituksen ohjeita tässä asiassa.”
Ruotsi on harkinnut yhteistyötä myös Norjan kanssa, mutta keskusteluja asiasta ei ole vielä käyty.
Varastoinnin hintaa saataisiin esimerkiksi painettua, jos sitä tehtäisiin yhdessä.
Valtion viljavarastojen täyttäminen markkinoita häiritsemättä kestää Dakan mukaan 5–10 vuotta.
”Yrityksemme vievät paljon viljaa, eivätkä he halua menettää asiakkaitaan.”
Uuden järjestelmän tavoitteena on välttää markkinoiden häiritseminen. ”Siksi valitsimme suomalaisen mallin.”
Jos haluaa saada järjestelmän pystyyn nopeasti, sekin onnistuu, Daka vakuuttaa, mutta se maksaa enemmän ja sillä on vaikutuksia markkinoihin.
Tavaran kierto oli kankeaa ja varasto meinasi vanheta käsiin.
Ruotsi purki aiemman viljan varastointijärjestelmän vuonna 2001.
Aiemmassa järjestelmässä valtio omisti varastot ja hallinnoi niitä. Viljan lisäksi Ruotsi varastoi maatalouden tuotantopanoksia ja muun muassa kahvia, sokeria, voita ja erilaisia säilyketölkkejä.
Tavaran kierto oli kankeaa ja varasto meinasi vanheta käsiin. Nopeat myynnit häiritsivät markkinoita.
- Osaston luetuimmat
