Maailmalla viljan kulutus on jopa suurempaa kuin tuotanto tällä hetkellä. Kuva: Sanne Katainen
Suomi pienentää viljan varmuusvarastojaan – asiantuntijat varoittavat seurauksista
”On hyvä, että Huoltovarmuuskeskuksen puolelta katsottaisiin vielä tilannetta, ennen kuin kaikki suunnitellut määrät puretaan”, sanoo viljojen asiantuntija Max Schulman MTK:sta.Tilaajalle
Suomi on ollut viljan viljelyssä ”erilainen nuori” verrattuna Ruotsiin ja Norjaan. Suomessa viljelijät ovat tottuneet kylvämään kaikki pellot, Max Schulman huomauttaa. Kuva: Jarkko SirkiäValtion viljan varmuusvarastojen pienentäminen voi pahimmillaan johtaa markkinahäiriöön, arvioi huoltovarmuudesta vastaava johtaja Markus Lassheikki Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta.
Huoltovarmuuskeskus kertoi MT:lle, että Suomi pienentää keväällä viljan varmuusvarastojensa kokoa. Nyt varastot ovat vastanneet väestön yhdeksän kuukauden keskimääräistä kulutusta.
Ne lasketaan keväällä vastaamaan kuuden kuukauden kulutusta.
Vaikutus markkinoihin riippuu Lassheikin mukaan ajoituksesta ja siitä, mille markkinoille viljaa ohjataan.
Valtion viljavarastojen muutokset vaikuttavat aina heti viljamarkkinaan, kertoo viljan ja öljykasvien asiantuntija Max Schulman MTK:sta.
Suomen viljatase on raskas eli tavaraa on varastoissa yli vuotuisen tarpeen. Jos huoltovarmuusvarastoja puretaan jo kylläiselle markkinalle, pahimmissa tapauksessa siitä syntyy Schulmanin mukaan isokin häiriö.
Jos iso erä puretaan pienissä osissa ympäri Suomea, silloin se tuntuu sisämarkkinoilla eli Suomen markkinoilla vahvasti. Jos se myydään Suomen rajojen ulkopuolelle, häiriö voi jäädä marginaaliseksi.
”Joka tapauksessa siitä syntyy aina hetkellinen häiriö.”
”Joka tapauksessa siitä syntyy aina hetkellinen häiriö.” Max Schulman
Markkinat alkavat olla Schulmanin mukaan avoimet ison viljaerän myynnille EU:hun tai sen ulkopuolelle.
”Olisi mahdollista, että tämäntyyppisellä erällä olisi helpostikin kysyntää kansainvälisillä markkinoilla”, sanoo Lassheikki.
Huoltovarmuuskeskus purkaa varastoistaan Schulmanin mukaan ehkä vehnää. Sille voisi löytyä imua markkinoilta. ”Etelämpänä on tarvetta vehnälle.”
Maailmanlaajuinen viljamarkkina on Schulmanin mukaan nyt aika hermostunut. Hintoihin tulee hyvin nopeita muutoksia.
”On hyvä, että Huoltovarmuuskeskuksen puolelta katsottaisiin vielä tilannetta, ennen kuin kaikki suunnitellut määrät puretaan.”
Maailmalla viljan kulutus on jopa suurempaa kuin tuotanto tällä hetkellä.
”Maailmalla mennään kädestä suuhun koko ajan. Viejämaiden varastot pienenevät.”
Vilja-alalla on takana monta huonoa vuotta: kuivuus on kurittanut sadon määrää ja laatua. Viime vuonna viljasato jäi heikoksi Euroopassa ja Mustanmeren alueella.
Alkutuotanto köhii sotivassa Ukrainassa. Venäjälläkään ei ole kovin paljon ylimääräisiä varastoja.
Venäjä on pyrkinyt pääsemään viljakaupassa niskan päälle ja painanut hintatasot todella matalalle.
Venäjä supistaakin ystävänpäivän jälkeen viljan vientiä reippaasti, noin kahteen miljoonaan tonniin kuukaudessa. Viime satokaudella kiintiö oli yli kuusi miljoonaa tonnia kuukaudessa.
Venäjä on pyrkinyt pääsemään viljakaupassa niskan päälle ja painanut hintatasot todella matalalle.
”Euroopan puolesta voi sanoa, että meidän on vaikea viljellä. Meneillään on globaali poliittinen kädenvääntö ja ruoka on siinä ihan keskiössä.”
Venäjä on pyrkinyt pääsemään viljakaupassa niskan päälle ja painanut hintatasot todella matalalle. Kuva: Kimmo HaimiSuomi on ollut viljan viljelyssä ”erilainen nuori” verrattuna Ruotsiin ja Norjaan.
”Olemme varautuneet huonoihin vuosiin. Viljelijät ovat tottuneet kylvämään kaikki pellot, ehkä miettimättä, mitä sinne laitetaan. Raskas viljatase pitää hintatasoa Suomessa kurissa ja on alttiimpi häiriöille”, sanoo Schulman.
Norja puolestaan on viljassa aina tuonnin varassa, Ruotsin viljatase on tasapainoinen. Vahva Lantmännen-maatalousosuuskunta hoitaa viljahuoltoa: vie ja tuo dynaamisesti, kun on tarve.
Suomi on ollut viljan viljelyssä ”erilainen nuori” verrattuna Ruotsiin ja Norjaan.
Ruotsi ja Norja ostavat Schulmanin mukaan osan varmuusvarastojensa viljasta luultavasti kotimarkkinoilta ja osan tuontimarkkinoilta.
”Huoltovarmuuden pitää perustua vahvaan alkutuotantoon, sitä kautta voidaan ylläpitää ja kierrättää varastoja. Näin Suomi on toiminut.”
Jos varastot kuitenkin halutaan nopeasti täyteen, sen voi tehdä ostamalla viljaa muualta.
”Veikkaisin, että tilanteessa, missä nyt ollaan, varastot joudutaan täyttämään aika nopeasti. Suomestakin voisi liikkua viljaa siihen suuntaan.”
Max Schulmanista yhteistyö naapurimaiden kanssa olisi hienoa. Esimerkiksi varmuusvarastoja kasvattaessa tai purkaessa kauppaa voitaisiin käydä valtioiden välillä. Kuva: Juho LeskinenMaaliskuussa Ruotsi päättää varmuusvarastoistaan ja samaan aikaan selviää, miten hyvin maan syysviljat ovat talvehtineet.
Viljely on syysviljavaltaista, joten huono talvehtiminen kasvattaisi painetta tuoda viljaa muualta.
Schulmanista yhteistyö naapurimaiden kanssa olisi hienoa. Esimerkiksi varmuusvarastoja kasvattaessa tai purkaessa kauppaa voitaisiin käydä valtioiden välillä.
”Se häiritsisi hieman vähemmän aitoa markkinaa.”
”Ruoantuotantokykyä pitää olla myös pitkäkestoisissa kriiseissä.” Markus Lassheikki
Lassheikki uskoo ja toivoo, että Huoltovarmuuskeskus on tehnyt tarkat markkina-analyysit varaston purkamisesta.
Valtioneuvosto hyväksyi lokakuussa huoltovarmuuden tavoitepäätöksen. Yksi tavoite on parantaa alkutuotannon kannattavuutta.
”Että ei vaan kävisi toisinpäin.”
Edellisen kerran valtion leipäviljan varastoja purettiin vuonna 2013 tehdyllä huoltovarmuuspäätöksellä. Ennen sitä Suomi piti varastossa viljaa väestön vuoden tarpeeseen. 2013 päätettiin, että kuuden kuukauden viljat riittävät.
Silloin päätös toimeenpantiin usean vuoden aikana siten, että viimeiset erät myytiin vasta 2016.
Härkäpavusta ja herneestä saisi kotimaista valkuaista. Nyt osa valkuaisvarastoista on Max Schulmanin mukaan ilmeisesti soijaa. Kuva: Sanne KatainenMuuttuneessa turvallisuustilanteessa yleinen linja on ollut vahvistaa varautumisen tasoa. Suomi kulkee nyt Lassheikin mukaan eri suuntaan kuin naapurimaansa Ruotsi ja Norja, jotka tosin vasta aloittelevat hiljalleen viljan varmuusvarastointia.
Lassheikki toivoo, että viljan varmuusvarastoinnista säästyvät rahat käytettäisiin vahvistamaan ruuantuotantokykyä.
Se tarkoittaa esimerkiksi kohennusta alkutuotannon vesi- ja energiahuoltoon sekä valkuaisen ja ravinteiden nykyistä parempaa omavaraisuutta.
”Tärkeintä on huolehtia siitä, että suomalainen ruoantuotanto on iskussa. Ruoantuotantokykyä pitää olla myös pitkäkestoisissa kriiseissä.”
”Tässä olisi aidosti todella suuri tarve ja idea.” Max Schulman
Schulman kysyy, pitäisikö Suomen varmuusvarastoista vapautuvaan varastotilaan varastoida esimerkiksi valkuaiskasveja tai öljykasveja. ”Onko varastoissa nyt oikeita kasveja ja riittävästi?”
Esimerkiksi rypsistä ja rapsista saa öljyn lisäksi myös valkuaispuristetta. ”Tässä olisi aidosti todella suuri tarve ja idea.”
Herneestä ja härkäpavusta saisi kotimaista valkuaista. Nyt osa valkuaisvarastoista on Schulmanin mukaan ilmeisesti soijaa.
Kotimaisten kasvien varastointi antaisi signaalia, että alkutuotantoa halutaan ylläpitää.
”Koko huoltovarmuusketju alkutuotanto mukaan lukien tarvitsisi signaalia, että teitä tarvitaan. Kasvinviljelytilojen mielialat ovat tällä hetkellä aika synkät.”
- Osaston luetuimmat
