Metsävähennyksen korotus on perusteltu päätös: Se edistää taloudellista toimeliaisuutta ja auttaa pitämään metsät kotimaisessa omistuksessa

Hallitus aikoo korottaa metsävähennyksen määrää tänä keväänä 60 prosentista 75 prosenttiin metsän hankintahinnasta. Korotusta osattiin odottaa, sillä asia on kirjattu hallitusohjelmaan. MTK on ilmaissut asiasta odotetusti tyytyväisyytensä, ja Mhy-päivillä 700 hengen osallistujajoukko palkitsi korotuksesta kertoneen maa- ja metsätalousministerin Sari Essayahin (kd.) raikuvilla aplodeilla. (MT 29.1.)

Metsävähennys voidaan rinnastaa veroteknisesti investoinneista tehtäviin poistoihin. Sen avulla metsänomistaja voi vähentää osan metsätilan hankinnasta aiheutuneesta menosta puun myynnissä saamastaan tulosta.

Päätös metsävähennyksen korotuksesta sai kuitenkin tuoreeltaan negatiivista julkisuutta, kun Helsingin Sanomat leimasi sen juttunsa otsikossa hallituksen ”suureksi lahjaksi metsän­omistajille” (hs.fi 30.1.). MT:n uutisen pohjalta kirjoitetussa jutussa kerrottiin vähennyksen tarkoittavan ”käytännössä, että metsänomistaja voi saada metsän tuottamista pääomatuloista, kuten puukaupan tuloista 75 prosenttia täysin verottomina”.

Sanoman uutisvaihdon myötä juttu levisi otsikkoaan myöten sanasta sanaan ainakin neljään maakunta- ja paikallislehteen. Uutisen nostattaman verkkokeskustelun perusteella moni on tulkinnut metsänomistajien saaneen hallitukselta vastikkeettoman vapautuksen veroista samaan aikaan kun muualta yhteiskunnasta leikataan.

Tästä muutoksessa ei luonnollisestikaan ole kyse. Vähennysoikeutta syntyy vain metsäkiinteistöjä ostettaessa, ja 60 prosentin – korotuksen jälkeen 75 prosentin – osuuden hankintahinnasta saa vähentää myynneistään vain kerran. Viimeistään verottaja kyllä varmistaa, että metsävähennyksen verovelvolliskohtainen enimmäismäärä ei pääse vahingossakaan ylittymään.

Metsävähennyksen vertailu investointien poistomenettelyyn on perusteltu, koska metsäkiinteistön arvosta keskimäärin 90 prosenttia muodostuu puustosta. Puuta myytäessä metsäkiinteistön arvo alenee. On myös muistettava, että metsätilakaupan yhteydessä myyjä maksaa jo kertaalleen puustosta pääomatuloveron.

Keskusteluissa vähennyksen on pelätty myös kiihdyttävän hakkuita, joita keskustelijat haluaisivat nykyisestään rajoittaa. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola muistuttaa yliökirjoituksessaan (MT 7.2.), että metsävähennykseen oikeuttavia tuloja voivat jatkossa olla puunmyyntitulojen ohella muutkin metsästä saatavat tulot, kuten erilaisista ekosysteemipalveluista saatavat tulot.

Osaltaan metsävähennys edesauttaa myös metsäomaisuuden pysymistä kotimaisessa yksityisomistuksessa ja ehkäisee sen liukumista ulkomaisten rahastojen syliin ja kokonaan verottajan ulottumattomiin. Metsärahastolle tai suvun ulkopuolelle myytäessä käytetyt metsävähennykset pitää tulouttaa.