Vastakkainasettelulle kaupunkien ja maaseudun välillä ei ole todellisuudessa perusteita. Siitä huolimatta se halutaan aika ajoin nostaa poliittisista syistä esiin.
Pitkään ulkomailla asuneen kirjeenvaihtaja ja kirjailija Helena Petäistön mielestä Suomen kaltaista maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelua ei ole missään muualla (MT 3.1.).
Petäistön mukaan ranskalaiset ovat viljelijöiden puolella maatalouden lisäksi myös siksi, että viljelijät pitävät maiseman kauniina ja sellaisena kuin kullekin seudulle kuuluu. Tämä kannattaa huomioida nyt, kun EU:ssa käydään seuraavan ohjelmakauden budjettivääntöjä.
Ranska on torpannut radikaalit muutokset maatalouden rahoitukseen. Suomenkaan mielestä maaseudun kehittämisrahoja ei voida vähentää, koska osiosta ollaan rahoittamassa viljelijöiltä vaadittuja lukuisia ilmastotoimia. Komissio haluaa omassa budjettiesityksessään ohjata neljänneksen kaikista maksettavista tuista niin, että rahoituksella tuetaan ilmastonsuojelua.
Maaseudun elinvoiman vahvistaminen ei ole kaupungeilta pois. Yhdyskuntarakentamisen asiantuntijayrityksen WSP:n tekemän selvityksen mukaan maaseutu ja kaupungit elävät symbioosissa eli ne ovat täydellisesti riippuvaisia toisistaan. MTK:n elinkeinojohtajan Marko Mäki-Hakolan mielestä vastakkainasettelua on korostettu turhaan, koska symbioosista hyötyvät molemmat osapuolet. (MT 19.2.)
Selvityksen mukaan symbioosi näkyy monella eri osa-alueella. Esimerkiksi kaupunkien päästövähennykset eivät onnistu ilman maaseudun tuottamien biopohjaisia raaka-aineita. Suomen houkuttelevuus matkailumaana riippuu kaupunkien ja maaseudun yhteistyöstä. Ruoka tuotetaan maaseudulla ja se kulutetaan pääosin kaupungeissa.
Mäki-Hakolan mukaan suurin osa poliitikoista ei täysin ymmärrä maaseudun ja kaupunkien symbioosia. Hänen mielestään esimerkiksi kuntien päättäjät tarvitsevat tätä tietoa, koska kunnissa asukkaille pitää antaa mahdollisuus asua maaseudulla. Se edellyttää muun muassa kouluja, peruspalveluja ja digi- ja liikenneyhteyksiä.
Edellisen hallituksen kunta- ja uudistusministerin, kansaedustaja Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan arvotasolla maaseudun ja kaupungin liitolle on tilaus. Hänen mielestään 2020-luvun yksi tärkeimmistä Suomea eheyttävistä ja ihmisiä yhdistävistä asioista on, että maaseutu ja kaupungit löytävät yhteisen sävelen. (MT 12.2.)
Siihen löytyy Vehviläisen mukaan perusteita ilmaston, talouden, kansallisvarallisuuden aluerakenteen, työllisyyden, kulttuurin, fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta.
Sekä Vehviläinen että WSP:n selvitys puhuvat monipaikkaisuudesta eli siitä, että yhä useampi ihminen asuu kahdella paikkakunnalla. Selvityksen mukaan pari vuotta sitten viidennes palkansaajista teki etätöitä. Muun muassa Suomen 500 000 kesämökkiä tarjoaa tähän hyvin mahdollisuuden.
Lainsäädäntö ei kuitenkaan ole pysynyt kehityksessä mukana.
Vehviläiselle selvisi ministeriaikana, ettei kaksoiskuntalaisuus ole valtionosuus-, verotus- ja demokratian näkökulmista helposti toteutettavissa. Sen sijaan, että tehdään valtakunnallisesti ja alueellisesti erillisiä kaupunki- ja maaseutuohjelmia, Vehviläisen mielestä voisi olla aika lieventää jakoajattelua ja syventää kaupungin ja maaseudun yhteiseloa. Näin pitäisi myös tehdä.
Suomen menestymien on edellyttää jatkossakin sekä elävää maaseutua että kaupunkeja. Molemmissa on omat vahvuutensa ja niiden yhdistäminen tekee molemmista entistä vahvempia. Lisäksi koko Suomen kehittämisellä on tutkimusten mukaan kansalaisten vahva tuki.
Vastakkainasettelusta sen sijaan ei ole hyötyä kenellekään.
Maaseudun elinvoiman vahvistaminen ei ole kaupungeilta pois.