• Tammikuussa käydään arvovaalit

    Uuden presidentin todellinen haaste alkaa vasta valinnan jälkeen, kun pitää vakuuttaa myös se toinen puoli kansasta.
    Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on perussuomalaiste presidenttiehdokas.
    Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on perussuomalaiste presidenttiehdokas. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Pääkirjoitus|Politiikka
    2.8.202306:30
    Pääkirjoitus
    MT toimitus

    Presidentinvaalien kampanja-aika on jäämässä poikkeuksellisen lyhyeksi, kun suuret puolueet, kokoomus ja SDP ovat vielä ilman ehdokkaita. Puolueiden ulkopuolelta ponnistava Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on julkistamassa ehdokkuutensa tällä viikolla. Vihreiden Pekka Haavisto ja keskustan Olli Rehn ovat käynnistelleet kampanjoitaan kesän mittaan.

    Siinä missä Haavisto ja Rehn ovat pyrkivät valitsijayhdistysten kautta häivyttämään omia taustapuolueitaan, käy eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho vaaleihin vahvasti perussuomalaisilla teemoilla (MT 31.7.) . Maahanmuuttokysymyksistä Halla-aho puhuu jopa suoremmin kuin perussuomalaisten ministerit. Mielenkiintoinen avaus Halla-aholta on Kiinan uhkaan varautuminen. Siitä on toki puhuttu paljon yleisellä tasolla, strategisen autonomian kaltaisilla epämääräisillä käsitteillä. Halla-aho sanoo suoraan, että tarvitaan tullimuureja ja protektionismia, jotta yritykset siirtäisivät tuotantoaan Kiinasta takaisin Eurooppaan. Elinkeinoelämä on perinteisesti ajatellut toisin ja korostanut, että Kiinasta irtautuminen tulisi liian kalliiksi ja on monilla aloilla suorastaan mahdotonta.

    Presidentinvaalit ovat hyvä tilaisuus keskustella Halla-ahon ehdotuksen tapaisista kansainvälisen politiikan arvovalinnoista ja isoista linjoista. Toimivalta tullipolitiikassa on Euroopan unionilla, eikä se sellaisenaan kuulu tasavallan presidentille. Toisaalta kauppapolitiikasta on tullut mitä suurimmassa määrin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan väline.

    Arvokartalla on tarjolla hyvin vastakkaisia näkemyksiä

    Presidentinvaaleista on tulossa arvovaalit. Ulkopolitiikan kova ydin, eli suhtautuminen Venäjään ja Natoon tuskin jakavat ehdokkaita kovinkaan paljoa. Arvokartalla on sen sijaan tarjolla hyvin vastakkaisia näkemyksiä. Politisoitunut ilmapiiri suosii ainakin ensimmäisellä kierroksella ehdokkaita jotka asemoituvat vahvasti omaan nurkkaansa. Toisella kierroksella tilanne kuitenkin muuttuu, kun valinnan taakse on saatava yli puolet suomalaisista. Uuden presidentin todellinen haaste alkaa vasta valinnan jälkeen, kun pitää vakuuttaa myös se toinen puoli kansasta.

    Lisää aiheesta
    • ”Presidenttiä ei ole tarpeen käsitellä silkkihansikkailla, kun hän puhuu asioista, jotka eivät tarkkaan ottaen kuulu omaan toimialueeseen valtion päämiehenä”, sanoo Jussi Halla-aho.

      Politiikka ja talous | Kiina voi olla seuraava aikapommi Venäjän jälkeen, varoittaa Halla-aho – ei näe ongelmaa puhemiehenä kampanjoinnissa

    • ”Kukaan ei halua määritellä rasismia. Rasismin halutaan olevan epämääräinen sana”, kommentoi Jussi Halla-aho rasismikeskustelua.

      Politiikka ja talous | Jussi Halla-aho: Hallituskritiikissä ei ole kyse rasismista, vaan median ylläpitämästä reaktiosta perussuomalaisiin

    Artikkelin aiheet
    presidentinvaalit
    Mika Aaltola
    Pekka Haavisto
    Olli Rehn
    Jussi Halla-aho
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 3

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 4

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

    • 7

      Luonto | Siperianvapiti määritettävä riistalajiksi – mahdollisia ongelmia ei kannata jäädä odottelemaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa