Petri Sarvamaa (kok.) on parin viime vuoden aikana tullut hyvin tutuksi ”maatalousmeppinä”. Sarvamaa junaili EU-parlamentissa Etelä-Suomen maatalouden kansalliselle 141-tuelle jatkopykälän EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan.
Tämän muutoksen tulevista vaikutuksista kiistellään. Joka tapauksessa Sarvamaa osoitti, että yksikin meppi voi toimeen tarttuessaan vaikuttaa asioihin.
Toki tämän ovat osoittaneet muutkin EU-parlamentin suomalaiset, esimerkiksi turvemaiden pellonraivauskieltoa käsiteltäessä.
Sarvamaa päätyi mepiksi hieman yllättäen. Hän nousi parlamenttiin kokoomuksen toiselta varasijalta, kun Ville Itälä oli siirtynyt EU:n tilintarkastustuomioistuimeen ja Risto E.J. Penttilä kieltäytynyt kunniasta.
Kesken kauden tulleeksi EU-parlamentin ensikertalaiseksi Sarvamaa on ehtinyt paljon. Huomattavaa on, että hän Itälän perintönä huoli itselleen myös vaikeiksi tiedetyt maatalousasiat ja perehtyi niihin nopeasti.
Ristiriidaton kokoomusmepin suhde maaseudun elinkeinoihin ei silti ole. Hän kuuluu turkistarhauksen vastustajiin ja olisi halukas kieltämään koko elinkeinon Suomessa.
Sarvamaa pyrkii nyt jatkokaudelle. Samoin hän kertoo halustaan jatkaa maatalousasioiden parissa (MT 5.5.). Muut tunnetuimmat kokoomusehdokkaat eivät maatalousvaliokuntaan mieli.
Sarvamaalla on edessään kova tehtävä. Mahdoton se ei silti ole. Valinta edellyttäisi sijoittumista 4–5 parhaan joukkoon kokoomuksen listalla ja kenties jonkun muun valitun väistymistä muihin tehtäviin.