• Suurimman puolueen paikasta tulossa kova kisa

    Eduskuntavaaleihin on aikaan kaksi kuukautta ja kisa on vasta alussa. Ratkaisevaa lopputuloksen kannalta voi olla, kuinka puolueiden puheenjohtajat onnistuvat vaalitenteissä. Ennen hallituksen muodostamista pitää kuitenkin käydä vaalit.
    Huhtikuun eduskuntavaaleissa käydään kova kisa suurimman puolueen asemasta. Suurimman puoleen puheenjohtajasta tulee todennäköisesti pääministeri.
    Huhtikuun eduskuntavaaleissa käydään kova kisa suurimman puolueen asemasta. Suurimman puoleen puheenjohtajasta tulee todennäköisesti pääministeri. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta
    Pääkirjoitus|Politiikka
    6.2.202306:00
    Pääkirjoitus
    MT toimitus

    Ylen viime viikolla julkaiseman kannatusmittauksen perusteella näyttää, että suurimman puolueen ja pääministeripuolueen asemasta on tulossa tiukka kisa. Kokoomus oli mittauksessa edelleen suurin 21,6 prosentin kannatuksella, vaikka kannatus putosi edellisestä mittauksesta 1,4 prosenttiyksikköä. SDP:n kannatus on hivenen noussut 19,1 prosenttiin ja puolue nousi vajaa prosentin kannatustaan menettäneen perussuomalaisten ohi kakkoseksi. Perussuomalaisten kannatus oli 18,4 prosenttia. (Yle 2.2.)

    Kolmen suurimman puolueen kannatusluvut ovat kolmen prosenttiyksikön sisällä. Koska Taloustutkimuksen tekemän kannatuskyselyn virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä molempiin suuntiin, on tilanne tasainen.

    Tasaista oli myös edellisissä eduskuntavaaleissa. SDP oli suurin puolue 17,7 prosentin kannatuksella, perussuomalaiset kakkonen 17,5 ja kokoomus kolmas 17 prosentin ääniosuudella.

    Keskusta ja vihreät käyvät kisaa neljännestä sijasta. Ylen mittauksen mukaan vihreät ovat nyt niukasti keskustaa edellä. Vasemmistoliiton kannatuksesta oli sulanut prosenttiyksikkö ja kristillisdemokraattien kannatus noussut reilun prosenttiyksikön neljään prosenttiin.

    Päävaihtoehtoja tulevalle hallituspohjalle on näillä näkymin kaksi: kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan rakentuva porvarihallitus tai sinipuna, jonka rungon muodostavat SDP ja kokoomus.

    Vaihtoehtoja vähentää se, että SDP, vasemmistoliito ja vihreät ilmoittivat jo aikaisessa vaiheessa, etteivät ne mene samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Myös nykyinen hallituspohja on teoriassa mahdollinen, mutta epätodennäköinen, vaikka hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on 51,5 prosenttia.

    Kokoomus ja SDP ovat talouspolitiikassa olleet niin kaukana toisistaan, etteivät ne mahdu samaan hallitukseen.

    Ylen eduskuntaan valituille puolueille tekemän, ensi vaalikauden talouspolitiikkaa koskeneen kyselyn mukaan kaikki puolueet ovat kuitenkin talouspolitiikan suurista linjoista lähes yksimielisiä. (Yle 30.1.)

    Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta puolueiden mielestä leikkaukset ovat ensi vaalikaudella välttämättömiä. Perussuomalaiset olivat yksin sitä mieltä, ettei työperäistä maahanmuuttoa tarvita. Kokoomuksen, perussuomalaisten ja RKP:n mielestä verojen korotukset eivät ole välttämättömiä, mutta työn verotusta keventäisivät kaikki muut paitsi vasemmistoliitto.

    Puolueet ovat tulevan talouspolitiikan suurista linjoista lähes samaa mieltä.

    Ylen kyselyn perusteella voi perustellusti ennakoida, että sinipunahallitus on vaalien jälkeen mahdollinen, mutta ilman vasemmistoliittoa. Jos perussuomalaisten kanssa yhteistyöstä etukäteen kieltäytyneet puolueet eivät muuta mieltään, perussuomalaisten mahdollisuus päästä hallitukseen saattaa riippua siitä, onko perussuomalaiset tai kokoomus pääministeripuolue. Porvarihallituksen todennäköisyyttä vähentää keskustan tämänhetkinen alhainen kannatus ja RKP:n varauksellinen suhtautuminen perussuomalaisiin.

    Kokoomuksen etumatkan supistuminen ei ole yllättävää. Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Tuomo Turjan mukaan on tyypillistä, että ykkösenä olevan puolueen etumatka pienenee kun vaalikampanjointi todella alkaa. Näin kävi esimerkiksi keskustalle vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Puolueen kannatus aleni edellisvuoden lähes 27 prosentista 21,1 prosenttiin.

    Eduskuntavaaleihin on aikaa kaksi kuukautta ja kisa on vasta alussa. Ratkaisevaa lopputuloksen kannalta voi olla, kuinka puolueiden puheenjohtajat onnistuvat vaalitenteissä. Ennen hallituksen muodostamista pitää kuitenkin käydä vaalit. Vaikka puolueet ovat tulevan talouspolitiikan suurista linjoista samaa mieltä, vaalien jälkeen hallitusohjelman yksityiskohdista tulee vielä kova vääntö.

    Artikkelin aiheet
    eduskuntavaalit
    puolueet
    kannatusmittaus
    talouspolitiikka
    hallituksen muodostaminen
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 3

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 4

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Luonto | Siperianvapiti määritettävä riistalajiksi – mahdollisia ongelmia ei kannata jäädä odottelemaan

    • 7

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa