• Suomen vältettävä Kongon kohtalo

    Kisa kriittisistä mineraaleista koskee vahvasti myös Suomea, mutta on syytä olla tarkkana, ettemme kilpailussa pelkäksi raaka-ainereservaatiksi.
    Terrafamen kaivos Sotkamossa tuottaa akkukemikaalien lisäksi sinkki- ja kuparisulfideja, ammoniumsulfaattia sekä uraania.
    Terrafamen kaivos Sotkamossa tuottaa akkukemikaalien lisäksi sinkki- ja kuparisulfideja, ammoniumsulfaattia sekä uraania. Kuva: Pentti Vänskä
    Pääkirjoitus|Talous
    27.1.202506:30
    Pääkirjoitus
    MT toimitus

    Maailmanlaajuinen kilpailu niin sanotuista kriittisistä mineraaleista kovenee entisestään. Näitä ovat muun muassa koboltti, platina, palladium, nikkeli, fosfaattikivi/apatiitti. Pyrkimys päästä eroon fossiilisista raaka-aineista on lisännyt mineraalien kysyntää rajusti. Myös puolustusteollisuudessa kysyntä on kasvanut.

    USA:n presidentin Donald Trumpin puheet Grönlannin ostamisesta liittyvät mineraaleihin. Sama ongelma on myös EU:lla, joka on lähes kokonaan riippuvainen kriittisten mineraalien tuonnista. Esimerkiksi akkuteollisuudessa tarvittavan koboltin ylivoimaisesti suurin tuottaja on Kongo, jonne Kiina on investoinut rajusti ja samalla kasvattanut vaikutusvaltaansa.

    Kisa kriittisistä mineraaleista koskee vahvasti myös Suomea, koska maaperästämme löytyy niitä. Tämä näkyy ulkomaisten toimijoiden kiinnostuksena selvitysten tekemiseen. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan Suomi on useiden kriittisten ja strategisten metallien ja teollisuusmineraalien ainoa tuottaja EU:n alueella. Geologian tutkimuskeskuksen johtajan Hannu Lahtisen mukaan Suomi on koboltissa EU:n ainoa tuottaja ja maailman toiseksi suurin jalostaja Kiinan jälkeen. (Yle 23.1.)

    Kilpajuoksu mineraalien perässä on Suomelle suuri mahdollisuus.

    Professori Sami Moision mukaan Suomen kannalta keskeinen kysymys on se, pyrkiikö Yhdysvallat yhdistämään kriittisten raaka-aineiden saatavuuden myös erilaisiin Naton kautta syntyviin diileihin. Mineraalit kiinnostavat myös EU:ta.

    Suomen kaivoslainsäädäntöä on arvosteltu siitä, että ongelmat jäävät kaivospaikkakunnille ja hyödyt menevät ulkomaille. Moisio muistuttaa, että Suomen on syytä olla tarkkana, ettemme jää raaka-aineista käytävässä kilpailussa pelkäksi raaka-ainereservaatiksi. Suomen valtion ja pohjoisten alueiden sekä paikallisyhtiöiden pitäisi hyötyä hankkeista.

    Moisio esittämä kysymys on tärkeä: mitkä ovat keinot saada osa raaka-aineista saatavista tuloista jäämään tänne ja saamaan niistä maksimaalinen taloudellinen hyöty. Kilpajuoksu mineraalien perässä on Suomelle suuri mahdollisuus, mutta onko kaivoslainsäädäntömme kaikilta osin ajan tasalla? Minkälainen rooli EU:lla on päätöksenteossa?

    Artikkelin aiheet
    kriittiset mineraalit
    kaivosteollisuus
    Suomi
    Euroopan unioni
    talouspolitiikka
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 3

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 4

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

    • 7

      Luonto | Siperianvapiti määritettävä riistalajiksi – mahdollisia ongelmia ei kannata jäädä odottelemaan