Isossa osassa maata lähes tyystin väliin jääneen talven sekä maalis–huhtikuun poikkeuksellisen lämpöaallon myötä pitkäksi venähtäneen kevään kylvöt alkavat lähestyä loppusuoraa. Se tarkoittaa samalla sitä, että tulevana syksynä sadoksi korjattavat kasvilajitkin on tiloilla lyöty lukkoon. Ennakkotietojen perusteella perinteisten viljojen rinnalla herne tulee olemaan vähintään yhtä suosittu viljelykasvi kuin viime vuonnakin. Suunta on hyvä. Suomen markkinoilla viljaa on ollut viime vuosina yli oman kulutuksen, mikä mahdollistaa kotimaan ostohintojen pysymisen maailmanmarkkinahintoja alempana.
Kylvöjen päättyessä uutiset maailmalta kertovat viljan pörssihintojen lähteneen nousuun kevään laskutrendin jälkeen. Tulevien kuukausien aikana viljan maailmanmarkkinahinnat tulevat nousemaan tai laskemaan sen mukaan, miten kasvukausi etenee maailman suurilla viljantuotantoalueilla ja millainen sato niillä tänä vuonna tullaan korjaamaan. Siihen vaikuttavat kasvukauden sääolot näillä alueilla: mitä enemmän raportoidaan poikkeuksellisista sääoloista kuten kovista sateista ja kuivuudesta sekä pitkittyneistä kuumuus- ja kylmyysjaksoista, sitä levottomampia ostajat ovat.
Herne tulee olemaan vähintään yhtä suosittu viljelykasvi kuin viime vuonnakin. Suunta on hyvä.
Merkille pantavaa on, että riskien ei tarvitse olla edes järin suuria hintoihin vaikuttaakseen: esimerkiksi Yhdysvalloissa syysvehnäsadosta odotetaan valtaosaltaan edelleen hyvää tai erinomaista. Hinnat riitti kääntämään nousuun se, että hyvien ja erinomaisten kasvustojen osuus laski maan maatalousministeriön arvioissa kaksi prosenttiyksikköä viikossa.
Markkinoiden huolta tulevasta sadosta on kasvattanut myös kuivuus maailman suurimpiin vehnäntuottajiin kuuluvalla Venäjällä sekä Kiinakin vehnänviljelyseuduilla. Samoin osaa Euroopasta on tänä keväänä koetellut poikkeuksellinen kuivuus: Saksassa, Ranskassa, Puolassa, Tanskassa ja Ruotsissa odotetaan nyt kovasti sateita tilannetta helpottamaan.
Jokainen viljelijä tietää, että sääolot ovat vaihdelleet aina. Selvää kuitenkin on, että ilmastonmuutoksen myötä kasvukausista tulee yhä arvaamattomampia. Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä enemmän sääilmiöt näyttävät viljelijöille ja maailman viljamarkkinoille voimiaan. Myös Suomessa tulevien kuukausien kasvuolot ovat täysin arvailujen varassa. Vaikka viljojen hinnannousu voisikin herättää ajatuksia vilja-alan kasvattamisesta, viisautta on hajauttaa. Hernealan kasvu, öljykasvit ja erilaiset ympäristönurmet ovat juuri sitä.