Pysyvä rauha Iranissa kaukana

Toiveet sopimuksen syntymisestä Yhdysvaltain ja Iranin välillä heräsivät henkiin perjantaina. Tällä kerralla toiveikkuuden syynä oli iranilaisen uutistoimisto Mehrin tieto yhteisymmärryssopimuksen valmistumisesta. Trump oli vielä torstaina uhannut maan iskevän voimalla Iraniin, mutta perunut uhkauksensa muutaman tunnin kuluttua.

Tieto neuvottelujen edistymisestä saavutti tasavallan presidentin Alexander Stubbin tämän isännöimissä Kultaranta-keskusteluissa Naantalissa. Stubb suhtautui ensi tietoihin varovasti muistuttaen tilannearvioiden muuttuneen viime viikkoina nopeasti suuntaan ja toiseen. Skeptisyyteen on ollut hyvät perusteet, sillä presidentti Donald Trumpin lausunnot rauhan saavuttamisesta hetkellä minä hyvänsä ovat ahkeran toistelun vuoksi kärsineet inflaation. Trumpin kommentit on voinut nähdä mediapelinä, jonka tarkoituksena on ollut rauhoittaa Hormuzinsalmen sulun pitkittymisestä aiheutuneita markkinahäiriöitä ja lisätä painetta Iranin johdolle.

Toiveet neuvottelutuloksesta vahvistuivat viikonlopun aikana Iranin ulkoministeriön arvioitua, että yhteisymmärryssopimus voitaisiin allekirjoittaa lähipäivinä. Myös neuvotteluissa välittäjänä toimiva Pakistan arvioi edistystä tapahtuneen.

Kyse ei olisi varsinaisesta rauhansopimuksesta, vaan Trumpille ominaisesta ”diilistä”, jonka tarkoituksena on rauhoittaa tilanne neuvotteluja varten. Jo pelkkä aiesopimus olisi silti merkittävä avatessaan Hormuzinsalmen rahtiliikenteelle. Salmijumin vaikutukset ovat näkyneet polttonesteiden kohonneina hintoina myös Suomessa, vaikka raakaöljy tulee tänne muita reittejä. Öljyn hinnannousu on voimistanut inflaatiota laajemminkin, mihin Euroopan keskuspankki reagoi nostamalla ohjauskorkoa.

Salmen jumi on aiheuttanut pullonkaulan myös lannoitekaupalle, sillä salmen läpi kulkee merkittävä osa lannoitteiden raaka-aineista. Salmen avautumisesta kestää vielä pitkään ennen kuin rahti alkaa liikkua entiseen tapaan ja markkinatilanne normalisoituu.

Iranin ja Yhdysvaltain neuvotteluja ovat vaikeuttaneet Israelin ja Iranin tukeman äärijärjestö Hizbollahin taistelut, jotka jatkuivat aselevosta huolimatta viikonloppuna. Israel iski Libanonin eteläosaan lamauttaakseen Hizbollahin rakettitulen.

Tilanne on ollut kiusallinen sotaretkestään ulospääsyä etsivälle Trumpille, joka on yrittänyt tuloksetta vaikuttaa liittolaismaa Israelin pääministeriin Benjamin Netanjahuun. Israel pitää Hizbollahia eksistentiaalisena turvallisuusuhkana, jonka poistamiseen Yhdysvaltain Iraniin kohdistamat iskut ovat antaneet mahdollisuuden. Shiialainen Hizbollah on puolestaan merkittävä Iranille sekä sen Israelille luoman konkreettisen uhan vuoksi että symbolisesti. Iran on sen vuoksi kytkenyt Libanonin tilanteen Yhdysvaltojen kanssa käymiinsä neuvotteluihin.

Vaikka Yhdysvaltain ja Iranin välille saataisiin jonkinlainen aiesopimus, kestävään rauhaan on vielä pitkä matka. Edellytykset sen syntymiselle ovat hatarat ainakin Trumpin kaudella. Todennäköisempi on näennäinen suvantovaihe, sillä epäluulo osapuolten välillä ei häviä minnekään.

Vielä kauempana on koko Lähi-idän tilanteen rauhoittuminen. Kyse on monimutkaisesta kudelmasta, jossa sekoittuvat poliittiset ja uskonnolliset vaikuttimet. Myös jatkossa on tyytyminen iloitsemaan avoimen konfliktin välttämisestä.

Turha toive lienee, että Trump keskittyisi Iranin-tilanteen rauhoituttua painostamaan Vladimir Putinia. Euroopan on varauduttava tukemaan Ukrainaa vielä pitkään, sillä Trumpin mielenkiinto saattaa siirtyä seuraavaksi Kuubaan.