Suomeen ei tarvita tomaatteja tuottavia datakeskuksia

Datakeskusinvestointeja houkuttelee Suomeen edullinen ja päästötön sähkö. Merkittävänä kannustimena olleen teollisuuden alennetun sähköveron datakeskukset menettävät kesäkuun lopussa, mutta sen tilalle hallitus on kaavaillut uusia houkuttimia.

Datakeskus voi vaikuttaa hyvältä investoinnilta etenkin alueilla, joilla elinkeinotoiminta muutoin on hiljentynyt. Rakennusvaihe tuo seudulle työtä ja elämää, ja valmiina siitä kertyy kunnalle kiinteistöveroja. Muuttotappiosta ja taloudellisesta taantumasta kärsivää aluetta ei voi syyllistää siitä, että se tarttuu tällaiseen mahdollisuuteen.

Viime aikoina keskustelu datakeskuksista on kuitenkin muuttunut selvästi aiempaa kielteisempään suuntaan. Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura on varoittanut datakeskusten verotuottojen jäävän pahimmillaan jopa negatiivisiksi. Erityisesti sähkön hintapiikkien aikaan monessa kotitaloudessa on oltu huolissaan keskusten vaikutuksesta sähkön kuluttajahintaan. Datakeskus ei jousta kulutuksessaan silloinkaan, kun sähköstä on niukkuutta.

Runsaasti sähköä käyttävä teollisuus peräänkuuluttaa taas valintaa siitä, mihin kotimaista sähköä kannattaa käyttää. Kemianteollisuuden mukaan datakeskuksissa sähkö ohjautuu käyttöön, joka tuottaa työpaikkoja ja arvonlisää vähemmän kuin perinteinen teollisuus.

Samaa varoitti tällä viikolla Kauppapuutarhaliitto, joka muistutti datakeskusten voivan vaikuttaa myös ruoantuotantoon. Liiton mukaan kiristyvä kilpailu energiasta heikentää kasvihuoneviljelyn kaltaisen energiaintensiivisen ruoantuotannon kannattavuutta.

Osassa uusista datakeskushankkeista on kaavailtu hukkalämmön hyödyntämistä viereen rakennettavissa kasvihuoneissa. Kauppapuutarhaliiton mukaan hukkalämpö syntyy osin väärään aikaan, eikä sitä voida hyödyntää tehokkaasti. Samalla on riski, että datakeskusten kylkeen rakennettavat kasvihuoneet vääristävät markkinoita: nopea lisärakentaminen voisi johtaa ylituotantoon ja vaikeuttaa markkinaehtoisesti toimivien yritysten asemaa.

Siinä missä nykyinen kasvihuonetuotanto työllistää ympäri vuoden ympäri maata, tuottaa kotimaista ruokaa ja on osa kansallista huoltovarmuutta, valmiissa datakeskuksissa työpaikkoja on vähän, iso osa hyödystä valuu Suomen rajojen ulkopuolelle ja pahimmillaan ne aiheuttavat niukkuutta sähköstä kotimaahan.

Kysymys ei ole yksittäisistä datakeskusinvestoinneista ‒ nykymaailmassa datakeskukset ovat välttämättömyys ‒ vaan kokonaisuudesta. Datakeskusten sähkönkulutus voi nopeasti vaatia Suomessa ydinvoimalaluokan sähköntuotannon. Siksi datakeskuskeskustelun ytimeen nousee väistämättä kysymys, mihin rajallista energiaa kannattaa käyttää – ja millaista yhteiskunnallista hyötyä sillä saadaan aikaan.