Kreikan lainapaketin toteutuminen on edelleen auki. Suomi lähti mukaan Kreikan lainajärjestelyihin sillä ehdolla, että saa vakuudet antamilleen sitoumuksille. Vakuusjärjestely tehtiinkin – vain jotta huomattaisiin järjestelyn olevan mahdoton.
Suomen vakuustohelointiin liittyy monta vaihetta. Hallitus ryhtyi puhumaan vakuuksista pelätessään EU-kriittisiä perussuomalaisia, jotka saivat eduskuntavaaleissa suurvoiton. Pääministeri Jyrki Katainen on kertonut useaan otteeseen, että Suomi ei tule pakettiin mukaan ilman vakuuksia.
Kun Kreikan ja Suomen sopimus syntyi, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen keskeytti osallistumisensa SDP:n kokoukseen ja lensi Helsinkiin kertomaan hyviä uutisia. Vakuusasia esiteltiin suurena voittona Suomelle.
Järjestelyn mukaan Kreikka panisi pantiksi käteistä rahaa, jonka se oli saanut – lainaamalla. Kolmessa vuosikymmenessä summa kasvaisi lainapääoman suuruiseksi.
Tämä keksintö – rahoitusmaailman ikiliikkuja – ei kuitenkaan kelvannut Saksalle. Nyt myös Ranska on sanonut ei kaikille kahdenvälisille järjestelyille. Vaihtoehdoksi on esitetty mm. sitä, että pantiksi otettaisiin kreikkalaisten pankkien osakkeita.
Miten uskottavia vakuuksia kuralla olevien ja tuettavien pankkien osakkeet olisivat? Jos Kreikka ajautuu velkasaneeraukseen, pankit ovat kaatumassa ensimmäisten joukossa.
Vakuussekoilun ainoa häviäjä taitaakin olla Suomi. Suomikin joutuu neuvottelemaan mm. maatalousrahoista EU:n kanssa. Jos poliittinen pääoma on syöty Kreikan-paketissa, voi lasku tulla Suomen omaan syliin.