Valtion karja aiheuttaa alueellisia ongelmia ‒ valtakunnalliset keskiarvot eivät kerro totuutta
On selvä, että valtio on velvollinen maksamaan karjansa laiduntamisesta aiheutuvat vahingot, vaikka rahalla ei voi korvata kaikkea.
Hirvet aiheuttavat erityisesti mänty- ja koivutaimikoissa alueellisesti suurta tuhoa. Kuva: Markku VuorikariKeskustelu hirvien aiheuttamista haitoista muistuttaa osin suurpetojen, erityisesti susien, aiheuttamista ongelmista. Valtaosa on sitä mieltä, että hirvet ja sudet kuuluvat suomalaiseen luontoon. Monien mielestä niitä on kuitenkin väärässä paikassa, liikaa ja ne aiheuttavat vahinkoja.
Sudet tulevat liian lähelle asutusta ja tappavat kotieläimiä. Hirvet puolestaan laiduntavat taimikoissa ja pilaavat erityisesti mäntyjen ja koivujen taimet. Jahdeissa ei uskalleta käyttää koiria, koska ne saattavat joutua suden suuhun. Susien aiheuttamat kotieläinvahingot ovat kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa. Yhteensä kotieläinvahinkoja korvattiin noin 405 000 eurolla.
Valtio maksaa poronomistajille korvauksia suurpetojen (karhu, ahma, ilves ja susi) aiheuttamista vahingoista. Poroille aiheutuneita vahinkoja on korvattu vuosittain noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Korvaussummaa on jouduttu jopa leikkaamaan, koska petovahingolle ei ole varattu budjetista riittävästi rahaa tai EU:n asettama maksukatto on ylittynyt.
EU:ssa aiemmin paljon esillä olleella läheisyysperiaatteella voisi olla käyttöä.
Hirvien aiheuttamista metsävahingoista maksettiin viime vuonna korvauksia noin miljoona euroa. Summa on kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna.
Keskustelu suurpetojen ja hirvien lukumäärästä jatkuu. Toisten mielestä niitä on liikaa ja toisten mielestä ei. Tällä hetkellä suurpetojen määrää voidaan vähentää vain lähinnä poronhoitoalueelle myönnettävillä poikkeusluvilla, koska kannanhoidollinen metsästys ei ole sallittua.
Hirviä metsästetään, mutta näkemykset kestävästä hirvikannasta vaihtelevat samoin kuin alueelliset hirvikannat. Metsänomistaja Timo Kujalan mielestä Riistahallinnolla on liikaa valtaa hirvikannan säätelyssä. (MT 2.4.)
On selvä, että valtio on velvollinen maksamaan karjansa laiduntamisesta aiheutuvat vahingot, vaikka rahalla ei voi korvata kaikkea. Kestävän peto- ja hirvikannan arvioinnissa valtakunnalliset luvut eivät anna oikeaa kuvaa. Näissäkin tapauksissa sosiaalinen kestävyys edellyttää paikallisten ihmisten ja tilanteiden huomioimista. EU:ssa aiemmin paljon esillä olleella läheisyysperiaatteella voisi olla käyttöä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
