• Maaseudulla kaikki ei ole kaupan vaikka hinta olisikin kohdillaan – osuuskuntien sitkeys jäi kaivelemaan Wahlroosia

    Björn Wahlroos arvostelee viljelijöitä ja metsänomistajia taitamattomiksi omistajiksi.
    Björn Wahlroosin muistelmien toisessa osassa käsitellään vuosia 1992-2001.
    Björn Wahlroosin muistelmien toisessa osassa käsitellään vuosia 1992-2001. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Pääkirjoitus|Politiikka
    2.10.202306:30
    Pääkirjoitus
    MT toimitus

    Talousvaikuttaja Björn Wahlroos julkaisi torstaina toisen osan muistelmistaan. 1990-lukuun keskittyvä kirja on mielenkiintoista luettavaa myös elintarviketeollisuuden ja metsäteollisuuden historiasta (MT 29.9.). Investointipankki Mandatumin perustajana ja toimitusjohtajana hän istui neuvottelupöydissä, joissa suuryrityksiä myytiin, järjesteltiin ja fuusioitiin. Mandatum työskenteli myös monien pellervolaisten yhtiöiden, kuten Atrian, LSO:n ja Valion kanssa. Raisio on jäänyt erityisesti Wahlroosin mieleen. Muistelmien näkökulma ja tyyli ovat taattua Wahlroosia.

    Hieman tiivistäen Wahlroos arvostelee viljelijöitä ja metsänomistajia taitamattomiksi omistajiksi. Raisiossa omistajat eivät Wahlroosin mukaan ymmärtäneet Benecolin markkina-arvoa. Metsäliitossa ei taas innostuttu investointipankkiirin suunnitelmasta muuttaa osuuskunta pörssiyhtiöksi. Wahlroos kirjoittaa, että maatalous- ja elintarvikeketjun pellervolaiset osuuskunnat ja osakeyhtiöt korostavat toimintaansa liittyvien perinteiden ohella ”kvartaalikapitalismille vierasta” pitkäjänteisyyttään ja vastuutaan Suomen huoltovarmuudesta. Tämä on hänen mielestään maksanut omistajille rahaa ja estänyt yhtiöiden kehittymistä.

    Yritysten johtamisessa tehdään aina virheitä. Niitä on tehty sekä osuustoiminnallisissa yrityksissä että osakeyhtiöissä. Myös monia osuustoiminnallisia yrityksiä on johdettu viime vuosina johdettu enemmän kvartaalikapitalismin oppikirja kädessä. Joka tapauksessa osuustoiminta on suomalainen menestystarina. Osuustoiminnalliset yritykset ovat pääosin hyvässä kunnossa ja tasapainottavat omalla painollaan kapitalismin suhdanteita. Lähes kaikki suomalaiset ovat jäsenenä jossain osuuskunnassa, käyttämässä omistajan valtaa.

    Osuustoiminta on suomalainen menestystarina

    Wahlroosin neuvot olivat 1990- ja 2000-luvuilla kysyttyjä. Sittemmin osuuskuntamuotoinen pitkäjänteinen omistus on saanut enemmän arvostusta. Rivien välistä voi päätellä, että tämä harmittaa pankkimiestä. Maaseudulla kaikki ei ole myytävänä vaikka hinta olisikin kohdillaan. Tämän tietää myös entinen kartanonisäntä Wahlroos.

    Lisää aiheesta
    • Kauppatieteiden tohtori, Nordean, Sammon ja UPM:n hallituksen puheenjohtajana toiminut Björn Wahlroos kertoo kirjassa 1990-luvun myllerryksestä ja ajastaan investointipankki Mandatumissa.

      Kirjallisuus | Björn Wahlroos kritisoi MTK-laista osuustoimintaa kovin sanoin uudessa kirjassaan – ”toukohousut” ja ”maajussit” mainittu

    • Miten pörssiyhtiöiden johtoa saisi yhteiskunnallisen keskustelun mukaan? ”Mä olen ehkä siitä erikoinen entinen pörssiyhtiön toimitusjohtaja ja pitkäaikainen pörssiyhtiöiden puheenjohtaja, että olen aukonut päätäni enemmän kuin useammat. Olen tehnyt sitä siksi, että minulla on ollut sekä henkisesti että taloudellisesti varaa ottaa riski, joka siihen liittyy”, sanoo Björn Wahlroos.

      Maatalouspolitiikka | Joensuun kartanolla on 400 hehtaaria peltoa ja noin 30 nautaa: ”En muista, että olisi kannattavaa vuotta ollut”, sanoo Wahlroos

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Metsä | Metsäyritysten on syytä pitää Nokian kohtalo mielessä ‒ digitalisaatio sulkee paperikoneita

    • 3

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 4

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 7

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa