Björn Wahlroos kertoi muistelmiensa toisesta osasta, joka julkaistiin viime viikon torstaina Helsingissä. Kuva: Jaana Kankaanpää
Joensuun kartanolla on 400 hehtaaria peltoa ja noin 30 nautaa: ”En muista, että olisi kannattavaa vuotta ollut”, sanoo Wahlroos
”Se, että olemme ajaneet koko suomalaisen karjatalouden pohjoiseen, on täysin päätöntä”, sanoo Björn Wahlroos. Hän kertoo viettävänsä paljon aikaa sekä Ruotsin että Englannin maaseudulla.
Miten pörssiyhtiöiden johtoa saisi yhteiskunnallisen keskustelun mukaan? ”Mä olen ehkä siitä erikoinen entinen pörssiyhtiön toimitusjohtaja ja pitkäaikainen pörssiyhtiöiden puheenjohtaja, että olen aukonut päätäni enemmän kuin useammat. Olen tehnyt sitä siksi, että minulla on ollut sekä henkisesti että taloudellisesti varaa ottaa riski, joka siihen liittyy”, sanoo Björn Wahlroos. Kuva: Jaana KankaanpääBjörn Wahlroos sanoo olevansa perin huono antamaan neuvoja maatalouden kannattavuuden kohentamiseen.
Joensuun kartanoa Halikossa hoitaa tilanhoitaja. Kartano siirtyi Wahlroosin pojan omistukseen jo vuosia sitten.
”En muista, että olisi kannattavaa vuotta ollut. Viljelemme yli 400 hehtaarin peltoalaa, ei siitä kyllä perin kannattavaa saa.”
Lisäksi tilalla on kolmisenkymmentä päätä ylämaankarjaa lähinnä maisemanhoidollisista syistä.
”Ei se karjanhoitokaan täällä etelässä ole erityisen kannattavaa, koska pohjoisessa on viljelijöitä, jotka saavat huomattavasti suurempia tukia.”
Wahlroos oli aiemmin otsikoissa suurena maataloustukien saajana. Hehtaarikohtaiset EU-tuet eivät tule suomalaisen veronmaksajan taskuista, hän muistuttaa.
”Jos joku luopuisi näistä tuista, suomalaiset veronmaksajat menettäisivät, koska nämä tulevat EU:n budjetista ja ovat Suomessa verotettavaa tuloa.”
Wahlroos sanoo, että hänellä ei ole voimakasta näkemystä kansallisiin maataloustukiin liittyen. Ongelmana on se, että tuet ovat ajaneet eläintalouden pohjoiseen.
”Se, että olemme ajaneet koko suomalaisen karjatalouden pohjoiseen, jos me nyt ollaan rehellisiä, on täysin päätöntä.”
”Etelä-Suomen maatalous voisi elää melko lailla hyvin jos palaisimme siihen että laidunnamme eläimiä.”
Luontaiset edellytyksen maatalouden harjoittamiselle eivät ole pohjoisessa Suomessa hääppöiset, Wahlroos sanoo.
”Jos haluaa pitää suomalaisen maatalouden jonkinlaisessa vedossa pitää palata jollain aikavälillä tähän kysymykseen, että onko järkevää pitää karjatalous pohjoisessa.”
Ruotsalaisella maaseudulla näkyy paljon laiduntavaa karjaa ja hyvin vähän leipäviljan viljelyä.
”Etelä-Suomen maatalous voisi elää melko lailla hyvin jos palaisimme siihen että laidunnamme eläimiä.”
Wahlroos on nuoruusvuosinaan viettänyt aikaa appiukkonsa perintötilalla Savonlinnassa.
Myös Wahlroosin tyttärellä on maatila, Englannissa.
Wahlroos kertoo viettävänsä paljon aikaa sekä Ruotsin että Englannin maaseudulla.
”Kummassakin maassa on paljon aikaisemmin kuin Suomessa ymmärretty, että jos halutaan pitää elävä maaseutu pystyssä, sen täytyy nojata myös muihin elinkeinoihin kuin maatalouteen.”
Suomessa on jääty 1980-luvulla sen ajatuksen vangiksi, että maaseutu voidaan pitää elinvoimaisena tulonsiirroilla. ”Lyhyellä aikavälillä se on tietenkin totta mutta pitkällä aikavälillä se tie nousee pystyyn.”
”Ihmiset mieltävät seurakunnat entistä kaukaisemmiksi ja byrokraattisemmiksi. Se ei ole fiksua.”
Pienet ja keskisuuret kaupunkiyhteisöt ovat Wahlroosista Suomessa vielä pelastettavissa, mutta se edellyttää talouskasvua.
”Suomalaisessa politiikassa ambitiotaso on aivan liian matala.”
”Se mikä Suomessa koetaan poliittisesti mahdolliseksi on hirveän pieni muutos verrattuna siihen, mitä tarvittaisiin.”
Maa pitää Wahlroosista saada kiinnostavammaksi sijoittajille. Tarvitaan veroreformi, joka saa suomalaiset kapitalistit siirtämään rahansa takaisin Suomeen. Lisäksi ne tavalliset ihmiset, jotka haluavat tehdä enemmän työtä, on päästettävä irti marginaaliveroa alentamalla.
Wahlroos lähtisi purkamaan kuntien ahdinkoa antamalla kunnille valinnanmahdollisuuksia.
”Valtava vastuu, jonka valtio on sysännyt kuntien päälle käytännössä vähän perustuslain vastaisesti, koska se on rajannut kuntien itsemääräämisoikeutta, on mielestäni erittäin kyseenalainen.”
Wahlroosista on ihan päätöntä, että kirkko on mennyt yhdistämään seurakuntia samassa tahdissa kuntaliitosten kanssa.
”Ihmiset mieltävät seurakunnat entistä kaukaisemmiksi ja byrokraattisemmiksi. Se ei ole fiksua.”
- Osaston luetuimmat
