Jos nykyinen elinkeino ei tunnu elättävän, kannattaa pätevöityä konsultiksi. Esimerkiksi kunnat tarvitsevat nykyisessä uudistusruuhkassaan jatkuvaa neuvontaa ja maksavat hädässään tästä työstä kuntakonsultille 700–1 200 euroa päivältä.
Sekava poliittinen tilanne ja paisuva säädösmassa ovat luoneet tämän kokonaan uuden ammattikunnan (MT 15.3.). Kunta- ja sote-uudistusten vaatimat jatkuvat selvitykset ja lausuntopyynnöt kireine aikatauluineen lupaavat kuntakonsultoinnille ruusuisia aikoja jatkossakin.
Jopa hyvä konsultti on hintansa väärti. Usein konsultin tehtävä on lähinnä pienen selvittelyn jälkeen sanoa ääneen se itsestäänselvyys, joka kunnassa valmiiksi tiedetään, mutta jota ei uskalleta yhdessä ääneen sanoa.
Hyvä vain, jos syntyi toimiva ratkaisu. Konsultoinnissa kuitenkin myös huonot neuvot ovat kalliita.
Yrityksissä konsultointi liittyy useimmiten toiminnan ja tuotteiden kehittämiseen. Tuloksena voi olla yrityksen ja sen tuloksen kasvu.
Uutiset kertovat kuitenkin, kuinka ympäristöalan lakitulva kuormittaa maanomistajia (MT 13.3.) ja kuinka lupabyrokratia jarruttaa kotimaisen bioenergian kasvua (MT 15.3.).
On huono merkki, jos sekä julkinen hallinto että yrittäjät tarvitsevat yhä enemmän konsultointia selvitäkseen säädösviidakon ja hallinnon vaatimuksista. Hallinnon osalta tämä on suoranainen paradoksi.
Suomen talouden ongelmien kannalta hallinto ja hallinnon konsultointi ovat huonoja kasvualoja. Ne vievät voimaa ihmisten elämää helpottavilta ja elintasoa parantavilta innovaatioilta ja tuotannolta.