Orpo yrittää laukaista työmarkkinoiden konkelon

Tammikuussa 1940 Suomen Työnantajain Keskusliitto ja SAK sopivat, että vastedes pyritään löytämään yhteisymmärrys neuvotteluteitse. Yhteinen taival on ollut karikkoinen ja seurustelusuhdekin on ollut usein katkolla. Katkolla se on ollut viime aikoinakin. Nyt ei ole lakkoiltu työnantajia, vaan maan hallitusta vastaan. Syynä ovat olleet hallituksen suunnitelmat muuttaa yksipuolisesti työmarkkinoiden pelisääntöjä. Työntekijäjärjestöjen mielestä asioista tulisi sopia yhdessä.

Kaikesta huolimatta hallitus on ajanut uudistuksiaan eteenpäin. Tämä on sopinut hyvin työnantajille, mutta työntekijäjärjestöille ei. Hallituksen listalla on myös niin sanottujen poliittisten lakkojen keston rajoittaminen.

Hallitus on halunnut neuvotteluja, mutta vain oman esityslistansa mukaisista asioista. Yksi asia on vientivetoiseen työmarkkinamalliin siirtyminen, jossa vientialat määrittäisivät palkankorotusten tason. Sen yli muut eivät saisi lain mukaan mennä. Erityisesti julkisen sektorin työntekijäjärjestöt ovat sitä mieltä, että vientivetoinen palkkamalli pitäisi heidät pysyvästi palkkakuopassa. Työntekijät haluaisivat keskustella myös muista työmarkkinakysymyksistä.

Koska kukaan ei ole antanut periksi, on tilanne ajautunut koko ajan syvempään kriisiin. Pääministeri Petteri Orpolta (kok.) on odotettu johtajuutta ja aloitteita, joilla syntynyt konkelo saataisiin kaikkien osapuolien kannalta kohtuullisesti laukaistua.

Maanantaina Orpo kutsui työntekijä- ja työnantajajärjestöjen johtajia sekä valtakunnansovittelijan keskustelemaan perjantaina Suomen työmarkkinamallin kehittämisestä. Kutsuttuina ovat liittojohtajat, jotka keskustelivat viime vuoden lopulla vientivetoisesta palkkamallista. Orpo haluaa, että palkkamallista sovittaisiin työmarkkinaosapuolten kesken, ettei hallituksen tarvitsisi säätää siitä lailla.

Keskustelujen avaaminen uudelleen vain palkkamallista ei ole helppoa ensikommenttien perusteella. MT:n tietojen mukaan sak-laisilla ammattiliitoilla on suunnitteilla viikoille 11 ja 12 jopa neljän päivän poliittisia lakkoja.

On tärkeää, että pääministeri osoittaa nyt johtajuutta. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto (kok.) on tyytyväinen pääministerin kutsusta, Hänen mielestään pääministerillä on vastuu ja mahdollisuus ratkaista työmarkkinakriisi. OAJ esitti kokouksen koollekutsumista Orpolle helmikuussa.

Ratkaisu kiistaan pitää löytyä pian, sillä taloustilanne on vakava. Talouskasvu sakkaa ja työttömyys lisääntyy. Hallituspuolueet valmistelevat parhaillaan huhtikuun budjettikehysriiheen uusia sopeutustoimia jo sovittujen kuuden miljardin euron lisäksi.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) arvioi, että hallitus joutuu poikkeuksellisiin toimiin ja valtiontalouden alijäämää pitää pienentää jopa sadoilla miljoonilla euroilla lisää jo kuluvan vuoden aikana. Kyse olisi toimista, jotka astuvat voimaan kesken tätä vuotta (KL29.2.).

Uusiin sopeutuksiin hallitusta ajaa myös uhka joutumisesta EU:n alijäämämenettelyyn. Siihen ei Purran mukaan haluta, koska silloin joku muu päättää, mistä ja kuinka paljon sopeutetaan.

On selvä, että säästäminen ja verojen korottaminen eivät riitä kääntämään taloutta vahvaan kasvuun. Lisäksi tarvitaan talouskasvua ja sitä kautta työllisyyttä parantavia toimia. Perjantaina Kesärannassa olisi syytä keskustella myös keinoista, miten niitä tehdään.

Hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että Kesärannasta poistuu joukko, joka käärii hihat ja lähtee samaan suuntaan. Samalla pitää muistaa, että yhteiskunnan kaikkia tahoja ei kokoukseen kutsuttu. Valtiovallan on otettava myös heidät huomioon.