• Uutta matematiikkaa komission malliin – Komission laskukaavassa ei osata erottaa metsiä ja peltoja toisistaan

    Komission maataloutta koskevista esityksistä huomaa, ettei siellä nähdä, mitä ympärillä tapahtuu.
    Komission maataloutta koskevista esityksistä huomaa, ettei siellä nähdä, mitä ympärillä tapahtuu.
    Komission maataloutta koskevista esityksistä huomaa, ettei siellä nähdä, mitä ympärillä tapahtuu.  Kuva: Tuomo Kesäläinen
    Pääkirjoitus|Maatalouspolitiikka
    26.8.202204:00
    Pääkirjoitus
    MT toimitus

    Komission omintakeinen matemaattinen osaaminen näkyy jälleen asetusluonnoksessa torjunta-aineiden käytön puolittamiseksi maataloudessa vuoteen 2030 mennessä.

    Suomen vähennystavoitteeksi on kaavailtu 53 prosenttia.

    Suomessa kasvinsuojeluaineita myydään peltohehtaaria kohden 0,6 kiloa (Eurostat 2018). Toiseksi vähiten Luxembourgin jälkeen. Esimerkiksi Hollannissa käyttömäärät ovat lähes kymmenkertaiset. Saksassa, jossa torjunta-aineita käytetään maataloudessa moninkertaisesta Suomeen verrattuna, vähennystavoite olisi 54 prosenttia. (MT 24.6.)

    Komission laskukaavassa ei osata erottaa metsiä ja peltoja toisistaan. Komission laskelmissa maatalouden käytettävien kasvinsuojeluaineiden määrä on todellista neljä kertaa suurempi, koska mukaan on laskettu metsissä juurikäävän torjuntaan käytettävä urea. Urean osuus kokonaismäärästä on kolme neljäsosaa. Kyseessä on kaksinkertainen laskuvirhe.

    Pellolla käytettynä urea on typpilannoite, ja kantokäsittelyyn käytettynä se lasketaan maatalouden torjunta-aineeksi. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marja Jalli toteaa MT:ssä, että komissiossa olisi ensiarvoisen tärkeä ymmärtää maatalouden ja metsätalouden olevan kaksi eri asiaa. Ne olisi hänen mukaansa erotettava laskelmissa toisistaan, jos ureaa ei laskelmista poisteta. Motivaatio lähteä tekemään vähentämistyötä olisi Lallin mukaan aivan eri, jos tavoitteen tiedettäisiin nojaavan todellisiin lukuihin.

    Torjunta-aineiden käytön vähentäminen liittyy EU:n pellolta pöytään -strategiaan. Joint Research Center -tutkimuslaitoksen teettämän selvityksen mukaan strategian seurauksena maataloustuotanto supistuu ja tuottajahinnat nousevat rajusti.

    Komission maataloutta koskevista esityksistä huomaa, ettei siellä nähdä, mitä ympärillä tapahtuu.

    Komissio edesauttaa esityksillään osaltaan YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin näkemystä, että ilman venäläistä viljaa ja lannoitteita maailmassa ei ole ensi vuonna tarpeeksi ruokaa. Komission esitystehtailuun ja laskuharjoituksiin tarvitaan kipeästi realismia.

    Komissio ei erota metsää pellosta.

    Tekstiä muokattu 26.8. klo 9.05: Korjattu erikoistutkijan nimi Marja Jalliksi.

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 3

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 4

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 5

      Luonto | Siperianvapiti määritettävä riistalajiksi – mahdollisia ongelmia ei kannata jäädä odottelemaan

    • 6

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 7

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Maanomistajat ovat mahdollisuutena hiilensidonnassa, mutta eivät osapuolena keskustelussa

  • Saksasta alkaneet traktorimielenosoitukset ovat laajentuneet myös muihin maihin. Ranskan tiesuluilla on näkynyt lähinnä isoja traktoreita, mikä johtuu siitä, että pääosa protesteihin osallistuvista tuottajista edustaa ison tilakoon tuottajia. Maataloustuotannon vaikeudet ovat pahiten osuneet suurempiin tuottajiin. LEHTIKUVA / AFP

    Koneviesti | Miksi traktorit tulivat Ranskan teille? Näistä syistä maatalousyrittäjät ovat lähteneet barrikadeille Euroopassa

  • Ruokavirasto aloittaa tukien ja palkkioiden maksut joulukuussa, ja ensimmäisessä maksuerässä maksetaan noin 95 % näistä tuista. Kuvituskuva.

    Koneviesti | EU-viljelijätukien tukitasoja ja ehtoja vahvistettu hakuvuodelle 2023 – tukitasoihin pudotuksia