• Kun Venäjä huojuu, Suomessa on varottava kansan kahtiajakoa

    Kun Venäjällä kuohuu ja sisäiset konfliktit kärjistyvät, Suomessa on pidettävä pää kylmänä. Seuraavissa presidentinvaaleissa ulkopolitiikka ja suhde Venäjään nousevat pääteemoiksi. Myös kansallinen yhtenäisyys nousee taas uuteen arvoon. Kansan kahtiajakoon Suomella ei ole varaa.
    Pääkirjoitus|Politiikka
    26.6.202306:15
    MT toimitus

    Viikonlopun tapahtumat Venäjällä osoittivat jälleen kerran, kuinka käsittämättömäksi ja ennalta arvaamattomaksi elämä on itäisessä suurvallassa muuttunut.

    Yhä selvemmäksi käy, ettei presidentti Vladimir Putin pysty enää väkivaltakoneistollaan hallitsemaan maataan. Tavallinen kansa pelkää, mutta tietoisuus hallinnon epäonnistumisista tavoittaa yhä useampia.

    Tiedot käsittämättömästä ja täysin epäonnistuneesta hyökkäyksestä Ukrainaan tavoittavat väistämättä yhä laajempia kansan kerroksia.

    Putinin propagandasta terä tylsyy samaa tahtia, kun valtion talous rapautuu ja eliitin sisäinen eripura kärjistyy.

    Erityisesti Wagner-joukkoja komentavan Jevgeni Prigozhinin mahdollisuudet uhata julkisesti maan asevoimia tuntuvat edelleen oudoilta.

    Vaikka palkka-armeijan suorituskyky olisikin Venäjän muita joukkoja vahvempi, Putinin olisi toki pitänyt halutessaan pystyä laittamaan avoimesti kapinoinut palkka-armeija kuriin.

    Nyt näin ei käynyt ja kaoottinen tilanne maassa vain jatkuu. Vaikka Venäjän mahti on rapautunut, se on edelleen ydinasevaltio. Maan ajautuminen sisäisiin sotilaallisiin konflikteihin aiheuttaa riskin myös sen naapureille.

    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kehotti lauantaina kuitenkin suomalaisia pidättäytymään spekulaatioista. Niin hankalasti arvioitava Venäjän sisäinen tilanne on.

    Silti itänaapurimme keskinäistä välienselvittelyä on toki seurattava tarkasti sekä valtionjohdossa että mediassa. Olennaista on kuitenkin, että maan tulevaisuus on venäläisten omissa käsissä.

    Hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Ukrainan tukeminen on nyt lännen tärkein tehtävä. Aseapu ja taloudelliset pakotteet ovat toimineetkin jopa odotettua paremmin.

    Niiden avulla Ukraina on pystynyt käynnistämään vastahyökkäyksen, jota Venäjän käsittämätön sisäinen riitely kaiken järjen mukaan helpottaa.

    Muilta osin lännen on syytä pitää edelleen näppinsä irti Venäjän sisäisestä tilanteesta. Tätä painotti myös Euroopan unionin johto viikonloppuna.

    Viikonlopun tapahtumat muuttivat Venäjän tilannetta taas pitkäksi aikaa. Kuten Niinistö totesi, kukaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan.

    Prigozhinin ja Valko-Venäjän rooli on edelleen hyvin epäselvä. Samoin Wagner-joukkojen tuleva asema Venäjällä.

    Ukrainan presidentti Volodomyr Zelensky uhkui lauantaina twiitissään voitonvarmuutta Venäjän kaaoksen edessä. Hänen mukaansa on sama, kuka Venäjän joukkoja johtaa.

    Yhtenäinen Ukraina pystyy Zelenskyn mukaan joka tapauksessa suojaamaan koko Euroopan itäisen sivustan turvallisuutta.

    Ukraina on tällä hetkellä melkoinen sotilasmahti, mutta samalla on syytä muistaa iskukyvyn perustuvan lännen tukeen.

    Tätä on syytä jatkaa. Ukraina taistelee myös lännen puolesta ja pitää aggressiivista ja epävarmaa Venäjää heikkona.

    Zelenskyn puhetta kansallisen yhtenäisyyden merkityksestä kannattaa silti kuunnella. Ilman sitä Ukraina olisi ylivoimaisen vihollisen edessä joutunut taipumaan.

    Tämän hetken Venäjällä tätä yhtenäisyyttä ei ole. Se saattaa lopulta romuttaa koko Putinin hallinnon.

    Kun Petteri Orpon (kok.) hallitus aloitti työnsä, vastakkainasettelu porvarihallituksen ja vihervasemmiston kanssa leimahti roihuun saman tien.

    Vaikka talouspolitiikassa ja maahanmuutossa puolueet olisivatkin erimielisiä, viikonlopun tapahtumien valossa sovinnollisuuden ja kansallisen yhtenäisyyden merkitys etenkin ulkopolitiikassa korostuu.

    Sauli Niinistö on presidenttinä kyennyt yhdistämään kansan. Myös kansanliikkeidensä ehdokkaiksi asettuneet Olli Rehn (kesk.) ja Pekka Haavisto (vihr.) pyrkivät selvästi samaan.

    Tätä on syytä odottaa myös muilta tulevilta presidenttiehdokkailta.

    Artikkelin aiheet
    Venäjä
    Suomen ulkopolitiikka
    kansallinen yhtenäisyys
    presidentinvaalit
    Ukraina
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 3

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 4

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

    • 7

      Luonto | Siperianvapiti määritettävä riistalajiksi – mahdollisia ongelmia ei kannata jäädä odottelemaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa