Hallinto on sotessakin järjestelmän tukitoiminto

Jopa talousongelmia pahempi ongelma hyvinvointialueilla on henkilöstöpula. Se on pahentunut entisestään, vaikka odotukset olivat toisenlaiset. Pula näkyy muun muassa siinä, että hyvinvointialueilta menee suuria summia yrityksiltä hankittavaan vuokratyövoimaan.

Suomen sosiaali ja terveys -yhdistyksen Sosten erityisasiantuntijan Minttu Ojasen mukaan sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena oli turvata sote-alan työvoiman saatavuus, kun kunnat eivät enää kilpailisi keskenään samasta työvoimasta ja palkat harmonisoidaan. Koska työmarkkina on monen tekijän summana oleellisesti muuttunut, tilanne näyttää Ojasen mukaan nyt lähes katastrofaaliselta. (STT 9.10.)

Maaseudun Tulevaisuuden hyvinvointialuejohtajille tekemän kyselyn mukaan ainakin 11 hyvinvointialuetta suunnittelee lakkauttavansa terveyskeskuksia ja keskittää palveluja yhä enemmän maakuntakeskuksiin. Keskittämisellä haetaan säästöjä, koska hyvinvointialueiden yhteenlasketun alijäämän arvioidaan olevan tänä vuonna lähes 1,2 miljardia euroa. (MT 23.10.)

Useimmilla alueilla kyseessä ovat vasta suunnitelmat, mutta päätöksiäkin on tehty. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti kesäkuussa, että tarpeenmukaisten sote-keskusten käytössä olevia tiloja vähennetään 20 prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallitus hylkäsi virkamiesten valmisteleman esityksen, joka olisi supistanut reippaasti alueen terveyskeskusverkostoa. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtajan Tero Järvisen mukaan tehokkuutta haetaan panostamalla digipalveluihin. Digipalveluja kehitettäessä pitää muistaa, ettei varttuneempi väki välttämättä ole diginatiiveja.

Hallitus vastasi viime viikolla opposition välikysymykseen sote-palveluista. Hallituspuolueiden mukaan keskusta esitti välikysymystä itselleen, koska puolue oli edellisessä hallituksessa päättämässä uudistuksesta.

Hyvinvointialueiden leikkaussuunnitelmien taustalla on niin sanotusta alijäämäsäännöstä. Se tarkoittaa, että alueiden pitää kattaa vuosien 2023 ja 2024 kertyneet alijäämät vuoteen 2026 mennessä. Jos tässä ei onnistuta, alueita voi uhata lakkautus ja yhdistäminen toiseen hyvinvointialueeseen. Hallitus ei aio siirtää edeltäjänsä säätämää alijäämäsäännöstä eteenpäin.

Hallituksen ja opposition välinen syyttely, kuka teki mitä, on turhaa. Näin mittavaa uudistusta tehtäessä on selvä, että jälkikäteen korjattavaa löytyy paljon. Puutteet pitää korjata, koska syyllisen etsiminen ei auta ketään.

Soten ympärillä käydyssä keskustelussa puhutaan paljon hallinnosta. Hallinto on tärkeää, mutta pitää muistaa, että se on kuitenkin varsinaisen työn tukitoiminto. Parhaimmillaan se mahdollistaa, että lääkärit ja muu hoitohenkilöstö voi keskittyä siihen, mihin on koulutus ja minkä parhaiten osaa.

Myös digitalisaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä. Todella kalliit tietotekniikkauudistukset eivät ole aina helpottaneet lääkäreiden ja muun henkilöstön työtä, vaan ne ovat useissa tapauksissa tehneet työstä hankalampaa. Aikaa menee hukkaan ja työn tuottavuus heikkenee. Hyvä hallinto ja johtaminen ovat työssä viihtymisen ja työn tuottavuuden kannalta avainasemassa. Kankea byrokratia toimii päinvastoin.

Vaikka vastuu palvelujen järjestämisestä on hyvinvointialueilla, hallituksen ja eduskunnan on osaltaan löydettävä keinot, miten palvelut on mahdollista järjestää perustuslain edellyttämällä tavalla.