
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) budjettiehdotus julkistettiin maanantaina. Ministeriökohtaiset neuvottelut käydään ehdotuksesta 5.–6. syyskuuta. Hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään 19.–20. syyskuuta. Sen jälkeen eduskunta käsittelee hallituksen esitystä ja päättää budjetista.
Budjettiesityksen käsittelystä eduskunnassa on odotettavissa värikästä. Erityisesti vasemmisto-oppositio on jo etukäteen arvostellut ankarasti pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen talouspolitiikkaa. Hallitusta on syytetty muun muassa rikkaiden suosimisesta ja huonompiosaisten aseman heikentämisestä.
Ennen eduskuntavaaleja kokoomus ja perussuomalaiset puolestaan arvostelivat oppositiopuolueina ankarasti pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen velanottoa.
Purran ehdotuksessa valtion menojen loppusumma on 87,2 miljardia euroa. Toteutuessaan se tarkoittaisi, että valtio ottaa ensi vuonna menojen kattamiseksi lisää velkaa yli kymmenen miljardia euroa. Se on enemmän, mitä Marinin hallituksen budjetissa ja ensimmäisessä lisäbudjetissa on tälle vuodelle.
Orpo sanoi pääministerin haastattelutunnilla, että hänen on vaikea ymmärtää oppositiopuolueiden kannanottoja Purran budjettiehdotukseen. Orpon mielestä on ristiriitaista arvostella samaan aikaan velanoton lisäämistä ja esitettyjä leikkauksia. (Yle 27.8.)
Jokainen hallitus toimii ajassa ja tekee itse päätöksensä
Orpo on ihmettelyssään osin oikeassa, mutta velan kasvun ja leikkausten kohdentumisen arvostelulle on myös perusteita. Velan lisääntyminen on ristiriidassa vaalilupausten kanssa ja leikkausten kohdentuminen on erityisesti vasemmistopuolueille sekä ammattiyhdistysliikkeelle vaikea paikka. Ihmetystä budjettiesityksessä aiheuttaa myös, että samaan aikaan otetaan velkaa, leikataan etuuksia ja alennetaan tuloveroja.
Hallitus käy parhaillaan kolmikantaneuvotteluja työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa muun muassa työttömyysturvaa koskevista muutoksista. Budjettiehdotuksessa nämä muutokset ovat jo nähtävissä. Ay-liikkeelle tämä ei käy ja lakkovalmiutta on nostettu.
Budjetin paisuminen ei ole suuri yllätys, vaikka odotukset entisten oppositiopuolueiden äänestäjien keskuudessa saattoivat olla erilaiset. Budjetin kokoa kasvattavat muun muassa valtionvelan korkojen voimakas nousu ja inflaatiosta johtuvat indeksitarkistukset, sote-menojen kasvu, ikääntyminen ja Ukrainan sota. Ne olivat kaikkien tiedossa jo ennen vaaleja. Lisäksi taloutta uhkaa nyt taantuma.
Edellisen hallituksen valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi helmikuussa, että VM:n virkamiesten laskelmat osoittavat, että Suomi ottaa seuraavalla vaalikaudella joka vuosi yli kymmenen miljardia euroa velkaa. Saarikko peräsi laajaa tukea valtion menojen sopeutukselle seuraavan hallituskauden aikana. (MT 10.2.)
Purran budjettiehdotuksen perusteella VM:n laskelmat pitävät paikkansa. Jos keskusta on edelleen samaan mieltä hallituksen tukemisesta, puolueessa ei ole nyt suuria haluja hallituksen kaatamiseen. Vihervasemmistolta hallituksen sen sijaan on turha odottaa minkäänlaista tukea. Siitä huolimatta näyttää, että kovin uhka hallitusta kohtaan tulee sen sisältä.
Budjettiehdotus joutuu kovaan testiin jo valmiiksi eripuraisen hallituksen sisällä. Hallituksen rasismitiedonanto ratkaisee, nauttivatko Purra ja elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) RKP:n luottamusta. Tiedonannon valmistelun vaikeus kertoo, kuinka syvä on epäluottamus hallituksen sisällä. Se ei helpota budjetin käsittelyä.
Hallituksen piirissä lisänvelanottoa perustellaan edellisen hallituksen karmealla perinnöllä. Jokainen hallitus toimii kuitenkin ajassa ja tekee itse päätöksensä.
.