Pakkolunastuksissa riittää yhä korjattavaa – siirtolinjat ja kaavoitettavat alueet saa vieläkin ottaa alihintaan

Elokuussa voimaan astunut lunastuslain uudistus paransi maanomistajien asemaa pakkolunastuksissa. Sen myötä lunastuskorvauksen perusteena on aiemman käyvän arvon sijaan markkina-arvo 25 prosentilla korotettuna. Jos lunastettavaa omaisuutta on käytetty asumiseen tai elinkeinotoimintaan, korvauksen pitää markkina-arvosta riippumatta riittää vastaavan korvaavan omaisuuden hankkimiseen.

Vaikka lakimuutos siistikin lunastuksista pahimmat ongelmat, kaikkea sekään ei korjannut. Epäoikeudenmukaisuuden kokemusta aiheuttavat yhä ne tuotot ja arvonnousu, joita vaille alkuperäinen omistaja jatkossakin jää esimerkiksi sähkön siirtolinjojen tai lunastusalueen kaavoituksen myötä.

Siirtolinjoissa epäsuhtaa aiheuttavat tuotot, joita lunastetulla nauhamaisella alueella harjoitettu toiminta jatkossa tuottaa sähkön siirrosta vastaavalle monopoliasemassa olevalle yritykselle. Maanomistajia edustava MTK onkin esittänyt lunastuskorvauksen muuttamista niin, että osa tulevien vuosien taloudellisesta hyödystä maksettaisiin maanomistajille joko osana lunastuskorvausta tai vuosittaisena vuokran kaltaisena korvauksena. Asiaa selvittää paraikaa oikeusministeriön asettama selvityshenkilö.

Kaavoituksen tuottamassa arvonnousussa ongelmallista on puolestaan se, että kunnat pystyvät perustuslain suojaa nauttivan kaavoitusmonopolinsa avulla hyödyntämään lunastusmenettelyä strategisesti oman taloutensa pönkittämiseen yksityisten maanomistajien kustannuksella. Kun kunta myy yksityiseltä omistajalta lunastamansa maan kaavoituksen jälkeen huomattavasti arvokkaampana, alkuperäinen maanomistaja jää nuolemaan näppejään.

Juuri tällaisesta tapauksesta oli kyse MTK:n tekemässä valituksessa, josta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antoi viime viikolla päätöksensä. Kyseisessä tapauksessa maanomistaja olisi myynyt rakennusyhtiölle omistamansa tilan 11,2 miljoonalla eurolla, mutta kaupan edellyttämästä kaavoituksesta kieltäytynyt Vantaan kaupunki pakkolunasti alueen lopulta 3,25 miljoonalla eurolla. Vastaavanlaisia maatiloja koskevia tapauksia on ollut myös muun muassa Limingassa, Tuusulassa ja Riihimäellä.

Valituksen hylännyt tuomioistuin sivuutti MTK:n mukaan käsittelyssään kunnan voitontavoittelun ja kaavoitusmonopolin ristiriidan. Myös kotimaiset tuomioistuimet ovat järjestön mukaan olleet kyvyttömiä punnitsemaan toiminnan oikeudenmukaisuutta tästä näkökulmasta.

Positiivista sentään on, että lunastuslain valmistelussa valtio on ongelman olemassaolon tunnustanut. Ruotsissa ja Tanskassa lainsäädäntöä on tältä osin jo tiukennettu, joten Suomessakin asia on syytä ottaa tarkasteluun.