MTK:n väitteitä kunnan voitontavoittelusta ja monopoliaseman ongelmallisuudesta ei käsitelty EIT:ssä. Kuvassa Saraksen tilan päärakennus. Kuva: Kari Salonen
Maanomistajille jäi luu käteen Saraksen tilan tapauksessa – EIT hylkäsi valituksen omaisuudensuojan loukkauksesta
Vantaan kaupunki maksoi pakkolunastuksesta korvausta noin neljäsosan neuvotellusta kauppahinnasta. Valituksessa vaadittiin 10 miljoonan euron korvausta.Tilaajalle
Saraksen tila sijaitsee Vantaalla noin 20 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Se on ollut saman suvun hallussa yli 300 vuotta. Kuva: Kari SalonenEuroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) hylkäsi valituksen, joka koski Vantaan kaupungin toteuttamaa Saraksen tilan maiden pakkolunastusta.
MTK vei valituksen EIT:hen syksyllä 2021. EIT antoi tuomionsa tapauksesta torstaina 12. maaliskuuta.
Perusteluissaan tuomioistuin kirjoittaa, että vastaajana ollut Suomen valtio toimi tapauksessa harkintamarginaalinsa rajoissa.
EIT:n päätöksellä omaisuudensuojapykälään perustunut valitus hylättiin ilmeisen perusteettomana.
”Tuomioistuin sivuuttaa MTK:n väitteet kunnan voitontavoittelusta ja monopoliaseman ongelmallisuudesta jättäen ne kokonaan arvioimatta”, MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri kommentoi tuomiota tuoreeltaan.
Hänen mukaansa Suomessa kansalliset tuomioistuimet eivät ole pystyneet ratkaisemaan, onko kuntien voitontavoittelu pakkolunastusten avulla oikeudenmukaista.
”Nyt ratkaisua haettiin EIT:stä. Koska EIT hylkäsi valituksen, se ei itse asiassa edes ota kantaa tähän asiaan, että onko tämä oikein”, Kristeri sanoo.
”Tuomioistuin sivuuttaa MTK:n väitteet kunnan voitontavoittelusta ja monopoliaseman ongelmallisuudesta.”
Tapaus sai alkunsa vuonna 2007 neuvotelluista maakaupoista, joissa esikauppahinnaksi oli rakennusyhtiön kanssa sovittu 11,2 miljoonaa euroa.
Saraksen tilan maanomistajat ja rakennusliike olivat neuvotelleet maakaupoista, joiden toteutumisen ehtona oli alueen voimassaoleva asemakaava.
Kaupat eivät toteutuneet, sillä Vantaan päätöksellä muita kuin kaupungin omistamia maita ei asemakaavoiteta. Perusteluina olivat halu ottaa tonttimarkkinat kaupungin hallintaan ja tasapainottaa taloutta.
Linjauksen jälkeen kaupunki tarjoutui ostamaan maan 2,6 miljoonalla eurolla. Kun kauppoja ei syntynyt, maa pakkolunastettiin 3,25 miljoonan euron korvausta vastaan.
Pakkolunastettu alue sijaitsee 20 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Alue vastaa kooltaan kokonaista kaupunginosaa.
Kristerin mukaan jo se on merkityksellistä, että EIT otti tapauksen käsittelyyn ja antoi siitä perustellun päätöksen.
Hän kiinnittää huomiota päätöksen toteamukseen, jonka mukaan maa-alueen pitäminen pitkään varannossa ilman todellisia kehittämisaikeita voi muodostaa omaisuudensuojan loukkauksen, jos maanomistaja jää arvonnoususta osattomaksi.
Viime vuosina kunnat ovat käyttäneet entistä useammin mahdollisuutta pakkolunastuksiin. Viljelijöihin kohdistuvia tapauksia on ollut Vantaan lisäksi muun muassa Limingassa, Tuusulassa ja Riihimäellä.
”Hylkäävästä päätöksestä huolimatta, MTK:n mielipide ei ole muuttunut ja puutumme vastaaviin tapauksiin jatkossakin, jos sellaisia ilmenisi.”
Ruotsissa ja Tanskassa pakkolunastusten helppouteen on havahduttu. Molemmissa maissa lakeja on tiukennettu omaisuuden suojan eduksi.
Kristeri pitää valitettavana, että tuomioistuin ei ota kantaa Suomen lainsäädännön ihmisoikeussopimuksen mukaisuuteen siitä huolimatta, että valtio on tunnustanut omaisuudensuojaan liittyvät haasteet lunastuslain uudistuksen yhteydessä.
Nykylainsäädännön puitteissa kunnat voivat estää uudisrakentamisen kaavoittamisen muilla kuin kaupungin omistamilla mailla. Tarvittaessa kunta voi myös pakkolunastaa maa-alueen.
MTK näkee, että kauppaneuvottelut eivät ole tasapuolisia, jos toisella osapuolella on mahdollisuus ottaa kaupan kohde haltuunsa myös väkisin.
”Hylkäävästä päätöksestä huolimatta, MTK:n mielipide ei ole muuttunut ja puutumme vastaaviin tapauksiin jatkossakin, jos sellaisia ilmenisi”, Kristeri sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
