• Makeisvero ei maistu elintarviketeollisuudelle

    Elintarviketeollisuusliitto tyrmää hallituksen suunnitteleman makeisten arvonlisäveron korotuksen. ETL:n toimitusjohtajan Mikko Käkelän mukaan korotuksella ei saavuteta yhtään asetetuista tavoitteista, mutta teollisuuden investoinnit hiljenevät.
    Jos hallituksen kaavailut toteutuvat,  muun muassa suklaan arvonlisävero nousee ensi kesänä 11,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin.
    Jos hallituksen kaavailut toteutuvat, muun muassa suklaan arvonlisävero nousee ensi kesänä 11,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Pääkirjoitus|Politiikka
    30.12.202406:30
    Pääkirjoitus
    MT toimitus

    Hallitus päätti kevään budjettiriihessä korottaa makeisten arvonlisäveroa 14 prosentista 25,5 prosenttiin ensi kesänä. Uusi vero kattaa makeiset ja suklaat, mutta ei esimerkiksi keksejä, pullia ja leipomotuotteita tai jäätelöä. Myös virvoitusjuomien verotus kiristyy. Valtiovarainministeriö julkaisi viikko sitten veronkorotusta koskevan esitysluonnoksen.

    Makeisveron nostoa voisi pitää verotulojen kasvun lisäksi kansanterveyttä parantavana toimena, mutta näin ei välttämättä tapahdu. Elintarviketeollisuusliiton (ETL) mielestä veroesitys ei täytä yhtäkään sille asetetuista tavoitteista. (ETL 23.12.)

    ETL:n toimitusjohtajan Mikko Käkelän mielestä esitys ei lisää toivottuja verotuloja, eikä paranna suomalaisten terveyttä. Käkelän mukaan kuluttajat siirtyvät saman kategorian sisällä edullisimpiin tuotteisiin tai muihin vastaaviin herkuttelutuotteisiin.

    Teollisuuden mukaan ehdotus on haittavero investoinneille Suomeen ja siirtää elintarvikealan investointeja ulkomaille. ETL:n mukaan noin miljardin edestä makeisteollisuuden investointeja on nyt jäissä. Esimerkiksi Fazer on pysäyttänyt 750 miljoonan euron suklaatehdasinvestointihankeen Lahteen ja väläyttänyt tehtaan rakentamista Ruotsiin.

    Verotuksen osaoptimointi on vaikeaa, koska muutokset heijastuvat laajalle.

    Veroratkaisu vaikuttaa myös kotimaisiin raaka-aineiden tuottajiin, koska esimerkiksi kotimaisen sokerin ja maidon tarve supistuu. Pelkästään Fazerin Sinisen suklaan valmistukseen käytetään noin 3 000 lehmän maito. (MT 23.12.)

    Makeisverojen nostaminen tulee ETL:n mukaan lähivuosina valtiontaloudelle kalliiksi. ETL:n ekonomistin Bate Ismailin mukaan suklaan ja makeisten veromuutos lisää valtion tuloja ensi vuonna 26 miljoonaa euroa ja sen jälkeen 80 miljoonaa euroa vuosittain, mutta menetys kertarysäyksellä on 330 miljoonaa euroa ja sen jälkeen 16 miljoonaa euroa vuodessa.

    Verotuksen osaoptimointi on vaikeaa, koska muutokset heijastuvat laajalle. Hallituksen tavoite on lisätä elintarvikkeiden vientiä. Luken erikoistutkijan Csaba Jansikin mukaan makeisteollisuuden liikevaihdon pieneneminen heikentäisi kauppatasetta, kun makeisvienti ei kasvaisi vaan supistuisi.

    Artikkelin aiheet
    makeisvero
    elintarviketeollisuus
    verotus
    suklaateollisuus
    investoinnit
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 3

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 4

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

    • 7

      Luonto | Siperianvapiti määritettävä riistalajiksi – mahdollisia ongelmia ei kannata jäädä odottelemaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa