Uskokaa jo EU-johtajat: pään hakkaaminen Trumpin isännöimän Valkoisen talon seinään ei pelasta Ukrainaa

”Lopettakaa sotiminen ja menkää takaisin kotiin perheidenne luokse.”

Tämän venäläisille ja ukrainalaisille suunnatun lauseen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päästi suustaan 17. lokakuuta tavattuaan ukrainalaisen virkaveljensä Volodymyr Zelenskyin Washingtonissa.

Se paljastaa, miten kieroutunut kuva Valkoisen talon isännällä on Venäjän hyökkäyssodasta. Häntä ei kiinnosta se, että miljoonat ukrainalaiset eivät joko voi elää rauhassa kodeissaan tai ovat menettäneet kotinsa venäläisille miehittäjille.

Lause myös osoittaa, että Euroopan johtajien Trump-mielistely ei ole tuottanut toivottua tulosta. Venäjän presidentti Vladimir Putin pystyy edelleen vaivattomasti taivuttamaan Yhdysvaltain johtajan omien rauhanehtojensa puolestapuhujaksi.

Viimeistään nyt Euroopassa pitäisi ymmärtää, että pään hakkaaminen Valkoisen talon seinään ei pelasta Ukrainaa. Äitelimmälläkään kehumisella Trumpilta ei saada sellaisia sitoumuksia, joihin voi luottaa.

Suomen pääministeri Petteri Orpo (vas.) ja presidentti Alexander Stubb olivat 9. lokakuuta USA:n presidentti Donald Trumpin vieraina Valkoisessa talossa Washingtonissa. Kuva: Jim Watson AFP, AFP / LEHTIKUVA

Nyt olisi keskityttävä tekemään nopeasti ja tehokkaasti kaikki mahdollinen ja mahdoton Ukrainan tukemiseksi ja Venäjän eristämiseksi sen sijaan, että tuherretaan Trumpia miellyttävää eurooppalaista rauhanehdotusta.

Tähän asti on lähdetty siitä, että väkevimmätkin eurooppalaiset yritykset kääntää sotaa Ukrainan eduksi tyrehtyvät alkuunsa, jos Yhdysvallat ei ole niissä mitenkään mukana. Samalla tavalla on ajateltu myös pakotteista: Eurooppa ei ilman USA:n myötävaikutusta pysty panemaan Venäjää taloudellisesti polvilleen.

Enää tämä ei välttämättä pidä kaikilta osin paikkaansa. Ei rintamalla eikä taloudessa.

Venäjän menetykset yli kolme ja puoli vuotta kestäneessä sodassa ovat olleet massiivisia ja niihin suhteutettuna saavutukset vaatimattomia. Viimeisimpien arvioiden mukaan pelkästään tänä vuonna jo noin 100 000 venäläistä olisi kuollut taisteluissa (The Economist 17.10.).

Ukraina on pystynyt pelkillä drooneilla tekemään tuhoisia iskuja Venäjän öljynjalostuslaitoksiin. Niin tuhoisia, että piinaava bensapula on tuonut sodan venäläisten arkeen tavalla, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Venäjän presidentti Vladimir Putin (vas.) ja USA:n Donald Trump tapasivat Alaskassa elokuussa. Kuva: Andrew Caballero-Reynolds / AFP, AFP / LEHTIKUVA

Venäjä joutuu ohjaamaan kaikki käytettävissä olevat varat palvelemaan sotakonetta. Se kurjistaa muuta taloutta kiihtyvällä vauhdilla. Verotusta on jouduttu kiristämään ja julkisia menoja on leikattu kovalla kädellä. Ilman venäläisten liikepankkien kasvavaa lainoitusta Venäjän valtio olisi jo pulassa. (HS 20.10.)

Kaikki tämä tarkoittaa, että Trumpin markkinoima Venäjän sotilaallinen ylivoima ja taloudellinen kestävyys ovat ennen muuta Putinin syöttämää potaskaa. Juuri siksi Euroopan pitäisi nyt iskeä kovaa, nopeasti ja tehokkaasti.

Toteutuessaan Venäjän jäädytetyistä varoista kasattu EU:n 140 miljardin sotakorvauslaina Ukrainalle on väkevä viesti Moskovan suuntaan. Se yhdistettynä tiukkoihin pakotteisiin parantaa merkittävästi ukrainalaisten taloudellisia edellytyksiä torjua Putinin hyökkäystä.

Euroopalla ei ole Tomahawkeja, mutta on asejärjestelmiä, joilla Ukraina pystyisi paremmin torjumaan Putinin ilmahyökkäyksiä ja tekemään entistä enemmän tuhoisia iskuja Venäjän sydänmaille.

Pelkkä uhoaminen EU:n poikkeuksellisesta yhtenäisyydestä Ukrainan tukemisessa ja Venäjän eristämisessä ei kuitenkaan enää riitä. Sen pitää myös näkyä käytännössä. Ukrainan on saatava sekä rahaa että aseita nopeasti. Ja pakotevyö on vedettävä niin kireälle, että myös Venäjän sotatalous alkaa yskiä.

Ehkä tärkeintä on, että Euroopan johtajat uskaltavat jättää omaan arvoonsa Valkoisen talon isännän markkinoiman ajatuksen, jonka mukaan Putinilla on kädessään hyvät ja Zelenskyillä huonot kortit.

Pikemminkin helposti yli puhuttava Trump alkaa itse olla Putinin vahvin ja yhä enemmän myös ainoa valttikortti, jonka turvin hän pystyy sanelemaan ehtoja rauhanneuvotteluihin.