Sekoilu nautojen ulkoilutusvaatimuksessa horjuttaa luottamusta hallintoon – ministeri Essayah on selityksen velkaa

Maataloushallinto ja tuottajajärjestöt väänsivät koko syksyn kättä eläinpalkkioiden maksuaikatauluista. Torstaina Ruokavirasto tiedotti maksatusten alkavan ensi viikolla. Nautapalkkioista maksetaan noin 70 prosenttia vuoden 2023 tukisummasta. Uutena yllätyksenä kävi ilmi, että palkkiotasot ovat paljon alemmat kuin ennakoitiin. Esimeriksi AB-alueella sonnipalkkioksi ennakoitiin 510 euroa, mutta torstaina annetussa asetuksessa summa on 320 euroa. C-alueella ennakkoarvio oli 155 euroa, asetuksen mukainen palkkio on 110 euroa.

Syynä rajuihin pudotuksiin ovat tukijärjestelmän muutoksen aiheuttamat tuplapalkkiot. Viime tukikaudella EU:n sonnipalkkio määräytyi sen perusteella, kuinka pitkään eläin oli kalenterivuoden aikana tilalla ollut. Uudella, vuoden 2023 alusta alkaneella kaudella tuen saa sonni, joka on ollut tilalla kaksi kuukautta sen jälkeen, kun on täyttänyt 11 kuukautta. Siksi viime vuodelta palkkiota saa myös osa sellaisista sonneista, jotka saivat sitä edellisenäkin vuonna. Tuplapalkkiot taas leikkaavat tukitasoja, koska niihin varattu määräraha on kiinteä.

MTK:n nautaverkoston puheenjohtajan Jaakko Isomäen mielestä tuottajan ei kannata tuijottaa yksittäisen eläimen nyt saamaa palkkiota. Lopullinen tilanne selviää kesäkuussa ja tulevina vuosina ongelman pitäisi poistua, ja palkkioiden siis nousta suunnitellulle tasolle. Joka tapauksessa tilanne kohtelee tiloja eriarvoisesti. Jotkut ovat hyötyneet tuplapalkkioista ja toiset kärsivät tämän vuoden matalampien palkkioiden takia. Yksittäisen viljelijän on joka tapauksessa ollut mahdotonta ennakoida ja varautua tilanteeseen.

Viime viikolla nähtiin myös toinen, vieläkin uskomattomampi episodi, kun maa- ja metsätalousministeriö tiedotti muuttavansa vastikään hyväksyttyä asetusta lehmien jaloittelusta. Syynä on, että asetus on eduskunnan tahdon vastainen. Joulukuun loppupuolella maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) allekirjoitti asetuksen, joka edellytti päästämään parsinavetoissa kytkettyinä pidettävät lehmät ja hiehot jaloittelemaan myös talvella. Käytännössä vaatimus olisi ajanut lukuisat tilat lopettamaan karjanpidon. Nyt ministeriö muuttaa asetusta vastaamaan eduskunnan maa- metsätalousvaliokunnan yksimielistä mietintöä.

Miksi eduskunnan luottamuksen varassa toimiva ministeri sitten allekirjoittaa eduskunnan tahdon vastaisen asetuksen ja miksi virkavastuulla toimivat virkamiehet hänelle sellaisen esittelevät? Tuottajilla ja suurella yleisöllä on oikeus saada kysymyksiin tyhjentävät vastaukset. Kyse ei ole mistään pikkuasiasta, vaan tuhansien ihmisten elämään ja tulevaisuuteen ratkaisevasti vaikuttavasta asiasta.

Viime päivien tapahtumien yhteydessä herää kysymys kuka maa- ja metsätalousministeriötä oikein johtaa? Ministeri Essayah on talven ajan keskittynyt presidentinvaalikampanjointiin. Uuden kansliapäällikön nimitys kesti odotettua pidempään. Hallitusohjelmassa riittää hyviä kirjauksia. Tuottajan asemaa ruokaketjussa luvataan parantaa monilla lakimuutoksilla, suomalaiselle ruualle luvataan rakentaa kasvuohjelma ja ruuan tuotannolle luvataan tehdä pitkän aikavälin strategia. Tukijärjestelmää luvataan tietenkin yksinkertaistaa. Käytännön toimista on toistaiseksi kuultu kovin vähän.

Hallinto on olemassa kansalaisia varten, maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla kyse on on ennen kaikkea viljelijöiden ja metsänomistajien palvelemisesta. Suomessa luottamus viranomaisiin on perinteisesti ollut korkea. Luottamus pitää kuitenkin ansaita joka päivä. Sekoilu ei luottamusta vahvista.