Metsien kasvulle vauhtia ja hiilensidonnalle hinta

Euroopan parlamentti, komissio ja jäsenmaat pääsivät alustavaan sopuun EU:n päästökaupan uudistamisesta. Ilmaiseksi jaetuista päästöoikeuksista luovutaan asteittain vuodesta 2026 lähtien. Lisäksi päästökauppa laajenee muun muassa meri- ja tieliikenteeseen sekä rakennusten erillislämmitykseen.

Suomessa ilmaisista päästöoikeuksista hyötyvät eniten muun muassa SSAB, Neste, Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen sekä suuret metsäyhtiöt. Päästöoikeuksien hinta tulee nousemaan, ja se ajaa näitäkin muuttamaan toimintatapojaan.

Hiilidioksiditonnin päästöoikeuden hinta on ollut joulukuussa noin 90 euroa. Vuosi sitten hinta oli noin 40 euroa. Yritykset voivat ostaa päästöoikeuksia toisiltaan tai esimerkiksi valtiolta. Suomelle kertyi Energiaviraston mukaan tänä vuonna tuloja päästöoikeuksien huutokaupoista yhteensä noin 511 miljoonaa euroa.

Päästökaupan uudistamisesta yrityksille koituvien kustannusten lisäksi suomalaisia pelotellaan miljardien eurojen laskulla maankäyttösektorin (lulucf) laskennallisista päästöistä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan hiilinielut ovat tipahtaneet historiallisen alas eikä Suomi saavuta EU:n asettamaa hiilinielutavoitettaan. Suomi joutuisi ostamaan päästöoikeuksia EU:lta tai jäsenmailta, jotka ovat ylittäneet tavoitteensa. Millä maalla on todellisia nieluja myydä?

Syyksi nielujen alentumiseen on julkisuudessa esitetty metsien muuttuminen päästölähteeksi. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan metsät kasvat edelleen enemmän kuin niitä hakataan. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet muun muassa päästöjen laskentatavan muutokset ja metsien kasvun hidastuminen.

Vaikuttaa siltä, että kaadettu puu lasketaan kokonaan päästöksi. Unohdetaan, että metsistä hakattavalla puulla korvataan fossiilisia raaka-aineita ja puutavarassa hiili on varastossa vuosikymmeniä. Puusta ei myöskään vapaudu hiiltä yhtään enempää, kuin se on sitonut. Lisäksi Suomessa kaadetun puun tilalle istutetaan monta uutta puuta.

Luken mukaan kasvun aleneminen johtuu kuivista kesistä sekä siitä, että metsät ovat erityisesti pohjoisessa niin vanhoja, että ne ovat ohittaneet parhaan kasvun vaiheen. Virheitä on tehty myös siinä, että harvennushakkuut ovat olleet myöhässä ja liian voimakkaita.

Ympäristöministeri Maria Ohisalon (vihr.) mielestä hiilinielujen vahvistaminen vaatii metsähakkuiden vähentämistä. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) panostaisi metsien kasvuun ja hakkaisi jopa lisää metsää mutta tekisi sen oikea-aikaisesti. Metsien hiilinieluissa raja tulee nopeasti vastaan, jos metsää ei hoideta ja uudisteta.

Ministerit ovat samaa mieltä, että metsänomistajille pitäisi maksaa korvausta hiilensidonnasta. Se olisi perusteltua, koska nyt päästöoikeuksia myyvät sellaiset tahot, jotka eivät hiiltä sido.

Puukuution kasvu sitoo ilmasta hiilidioksidia noin tonnin. Nykyisillä hiilipörssihinnoilla se tarkoittaa, että yhden puukuution sitoman hiilen arvo on noin 90 euroa. Tukkipuun hinta on nyt noin 70 euroa kuutio ja kuitupuun noin 20 euroa kuutio. Hakkuut voisivat kyllä vähentyä Suomessa, mutta ne ja teollisuus siirtyisivät EU:n ulkopuolelle.

Suomalaisilla on ihmeellinen tapa syyllistää maa- ja metsätaloutta. Hiilinielujen "romahtamisen" lisäksi luonnon monimuotoisuus on tuhottu. Jotakin on kuitenkin tehty oikein. Lontoon luonnonhistoriallisen museon laskema biodiversiteetti-indeksi (BII) osoittaa, että Suomen luonto on toiseksi parhaiten säilynyt kaikista EU-maista, edellä on vain Kypros (Metsälehti 21.12.).

Päästökauppa on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi vähentää päästöjä. Kuinka tehokasta todellinen hiilensidonta olisi, jos sillä olisi hinta?