Suurten irtisanomisuutisten ja talouseliitin voivottelun takana elää erilainen Suomi. Pienet yritykset sinnittelevät taantuman läpi, välttävät irtisanomisia ja uskovat jopa palkkaavansa lisää työvoimaa.
Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien tuoreesta pk-barometrista (MT 11.9.).
Pk-yrityksistä useampi aikoo lisätä kuin vähentää työväkeään. Yrittäjät uskovat talouden kääntyvän nousuun, ja irtisanomiset vaikeuttaisivat tulevan nousukauden hyödyntämistä.
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat talouden selkäranka. Ranka on taipuisa, se sopeutuu toimintaympäristön muutoksiin ja etsii ketterästi keinoja selvitä hankalista ajoista.
Nämä yritykset antavat työtä ja toimeentuloa koko maassa lähes kaikilla toimialoilla alkutuotannosta ja jalostuksesta palveluihin ja kauppaan. Yritysten omistajat eli yrittäjät eivät tuijota vain ”kvartaaleihin”, vaan niiden yli katsotaan jopa vuosikymmeniä eteenpäin.
Yrittäjien ratkaisuja ohjaavat myös tulevien yrittäjäpolvien tarpeet.
Maa-, metsä- ja kalatalous mukaan lukien Suomessa on noin 320 000 pk-yritystä eli 99,8 prosenttia kaikista yrityksistämme. Ne kattavat yli 60 prosenttia yksityissektorin työpaikoista ja valtaosan taantuman aikana syntyvistä uusista työpaikoista.
Merkitykseensä nähden pienten yritysten ääni kuuluu huonosti päättäjille. Pienten yritysten edunvalvojia – kuten MTK:ta ja Suomen Yrittäjiä – kyllä kuullaan päätösten valmistelussa. Ovet vallan kabinetteihin eivät kuitenkaan ole auki samaan tapaan kuin EK:lle ja ay-liikkeelle.
Maan hallitus on puolittamassa pk-sektorin yritystuet. Säästöjä varmasti tarvitaan, mutta niiden mukana hautautuu moni lupaava kehityshankekin.
Pienet ja kasvollisten omistajien yritykset olisivat kuitenkin turvallinen sijoituskohde myös julkiselle rahalle. Ne eivät siirrä tuotantoaan halpamaihin eivätkä kanna tulojaan veroparatiiseihin.
Yrityksen yhteiskuntavastuuta tarvitsee harvoin epäillä, jos omistaja liikkuu yrityksessään haalarit päällä.