Norjalainen kassilohi ei ole ympäristöteko – kalankasvatuksen luvitukseen saatava vihdoin joustoja

Suomen kalankasvatusalan tavoitteena on kasvattaa tuotantoa kolminkertaiseksi vuoteen 2035 mennessä. Kalalle on kysyntää ja suomalaiset haluavat lisätä sen osuutta ruokavaliossaan. Kalan syömisellä on myönteisiä vaikutuksia niin ilmaston kuin kansanterveyden kannalta. Alan kasvun esteenä on kuitenkin vanha tuttu ympäristöluvitus. Uusia ympäristölupia on erittäin vaikea saada, koska Suomessa ei ole otettu käyttöön EU:n vesipuitedirektiiviin mahdollistamia joustoja. Myös EU:n kalatalousrahaston avustukset seisovat, koska Ely-keskukset odottavat ohjeistuksia maa- ja metsätalousministeriöltä.

Käytännössä kireän ympäristösääntelyn seuraus on, että kotimaisen kirjolohen sijaan suomalaiset syövät norjalaista kassilohta. Norjalaisen lohen tuotantoon liittyy kuljetusten lisäksi eettisiä ja ympäristöongelmia. Suomalainen kasvatettu kirjolohi on WWF:n kalaoppaan suosittelemaa, ja kirjolohen ilmastovaikutukset ovat pienempiä kuin lohella. Suomen Kalankasvattajaliiton uusi toiminnanjohtaja, kokoomuksen entinen kansanedustaja Janne Sankelo uskoo, että kotimaiset tuottajat pystyvät kilpailemaan norjalaisen lohen kanssa, kunhan hallinto ja luvitus saadaan toimimaan joustavammin (MT 2.10.).

Suomalaisen kalankasvatuksen puolesta on vuosien varrella riittänyt paljon puhetta ja kehittämisohjelmia. Käynnissä ovat muun muassa Kotimaisen kalan edistämisohjelma ja Manner-Suomen vesiviljelystrategia, joilla pyritään lisäämään kalan syöntiä ja tuotantoa. Silti samat vanhat ongelmat luvituksessa estävät alan kehittymisen. EU-säädösten tiukan tulkinnan seuraus on, että suomalaiset ostavat tuontikalaa, joka on tuotettu ympäristön kannalta huonommissa olosuhteissa.

Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa kalansyöntiä luvataan tukea keventämällä kalankasvatukseen liittyvää luvitusta ja sääntelyä. Tässä työssä olisi korkea aika saada konkreettisia tuloksia.