Laskelmiin hukatut hiilinielut tulevat kalliiksi
Virheiden tekeminen on inhimillistä, mutta hiilinielujen mittaamisessa hukatut nielut voivat maksaa miljardeja. Laskelmien on oltava luotettavia ja kansainvälisesti vertailukelpoisia, jotta niitä voi käyttää päätösten pohjana.
Metsien ja maaperän hiilinielujen ja -päästöjen mittaaminen pitää olla luotettavaa ja kansainvälisesti vertailukelpoista. Toisistaan poikkeavien ja epävarmojen mittaustapojen pohjalta ei voi tehdä minkäänlaisia päätöksiä. Kuva: Stiina HoviSuomessa laskettiin metsien hiilinielun varaan paljon siinä vaiheessa, kun ilmastotavoitteet asetettiin. Viimeisimpien laskelmien mukaan metsät eivät ole enää hiilinielu. Hiilinielujen katoaminen perustuu suurelta osin laskutapojen muutokseen, joka saattaa tulla Suomelle ja suomalaisille kalliiksi. Epäilyt siitä, että pitävätkö laskukaavat yhtä todellisuuden kanssa, ovat vahvistuneet.
Suomen ilmastopaneeli toisti pääsiäisen alla, että ilman metsien hakkuiden mittavaa rajoittamista Suomi ei pysty täyttämään velvoitteitaan. EU:n ilmastolain ja lulucf-asetuksen mukaan Suomi on sitoutunut säilyttämään metsien hiilinielun, niin että koko maankäyttösektori olisi nollapäästöinen. Metsien laskennallinen hiilinielu on kuitenkin romahtanut, ja koko maankäyttösektorille on vuosien 2021–2025 aikana kertynyt hiilinielualijäämää yli 100 miljoonaa tonnia.
Laskelmien on oltava luotettavia, jotta niitä voi käyttää päätösten pohjana.
Jos nykymeno jatkuu, pitäisi joidenkin mielestä Suomen ostaa miljardeilla euroilla päästöoikeuksia muilta mailta. Ostamisesta puhuminen on turhaa, koska todennettuja oikeuksia ei kuitenkaan ole millään maalla myynnissä.
Kalliiksi tulisivat myös esitetyt hakkuurajoitukset. Viime viikolla julkaistun, Finnish Consulting Groupin johtavan asiantuntijan Pasi Holmin tekemän selvityksen mukaan hakkuurajoitukset laskisivat puunmyyntituloja noin kuudella miljardilla eurolla, valtion tuloja 5,5 miljardilla eurolla ja yritysten maksamia palkkoja 7,5 miljardilla eurolla vuosien 2026–2035 aikana.
Hiilinielulaskelmia arvostelleen suometsätieteen professorin Annamari Laurénin mukaan maaperän hiilinielut on vaikea todentaa. Laskelmiin jää hänen mielestään paljon virheitä ja epävarmuuksia. Laurén muistuttaa, että asia on monimutkainen ja tutkijoilla on oikeus olla väärässä, koska muuten tutkimuksesta ei tule mitään. (MT Live 18.4.)
Virheiden tekeminen on inhimillistä, mutta hiilinielujen mittaamisessa hukatut nielut voivat maksaa miljardeja. Luken hiilinielulaskemista tehtävä selvitys on todella tarpeen. Laskelmien on oltava luotettavia ja kansainvälisesti vertailukelpoisia, jotta niitä voi käyttää päätösten pohjana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
