Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtama hallitus on taipaleensa puolessavälissä. Lähes väkisin synnytetyn kuuden puolueen hallituksen taipaleesta ennakoitiin karikkoista, ja vaikeuksia on todella riittänytkin.
Syitä niihin on useita. Hallituksessa ovat edustettuina puoluekentän äärilaidat kokoomuksesta vasemmistoliittoon. Kaikki vaikeudet eivät kuitenkaan johdu pelkästään ideologisista eroista, vaan myös koko Eurooppaa ja erityisesti euro-aluetta koettelevat talousongelmat heijastuvat vahvasti Suomeen.
Ulkopuolelta tulevien ongelmien lisäksi hallitus on onnistunut itsekin sekoittamaan asiansa.
Liput liehuen käynnistetty kuntauudistus ja siihen oleellisesti liittyvä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen (sote) ovat edelleen pahasti levällään.
Kompuroinnista huolimatta hankkeita viedään edelleen eteenpäin. Jääräpäisyyttä uudistusten tekemiseen ei ole hillinnyt edes kunta- ja sosiaalialojen asiantuntijoiden vastustus, oikeuskanslerin huomautus eikä uudistuksiin liittyvä mahdollinen perustuslaillinen ongelma.
Hallituksen puoliväliriihessään päättämät osinkoverouudistukset ja niiden korjaaminen jälkikäteen eivät myöskään antaneet hallituksen työskentelystä ja asioiden valmistelusta kovin hyvää kuvaa.
Hallituspuolueiden turhautuminen alkaa näkyä myös julkisuudessa. Viikko sitten vihreiden puoluekokouksessa sekä puolueen puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö että kehitysministeri Heidi Hautala keskittyivät moittimaan hallituskumppaneitaan.
Niinistön mielestä on vaikea tehdä päätöksiä ihmisten ja luonnon puolesta, koska samassa hallituksessa on tahoja, jotka eivät näiden ratkaisujen merkitystä ymmärrä. Hautalan mielestä hallitus on päättämätön ja siirtää ratkaisuja raukkamaisesti seuraaville sukupolville ja päättäjille.
Lisää paineita hallituksen työskentelyyn tulee mielipidemittauksista. Ylen keskiviikkona julkistaman kannatusmittauksen mukaan hallituspuolueilla ei mene hyvin.
Oppositiossa oleva keskusta on repäissyt eron toisena olevaan kokoomukseen kahteen ja puoleen prosentinyksikköön. Huolimatta siitä, että perussuomalaisten kannatus on edelliseen mittaukseen verrattuna alentunut, on se edelleen lähes prosenttiyksikön SDP:tä suurempi.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä myönsi TV1 haastattelussa, että keskustan kannatuksen nousun takana on ihmisten tyytymättömyys hallitukseen ennemmin kuin keskustan omat teot.
Sipilä voi kuitenkin ottaa osan keskustan kannatuksen noususta omaan piikkinsä. Hän erottuu muista puoluejohtajista yrittäjätaustansa takia ja siksi, että hän on politiikassa tuore kasvo.
Lisäksi Sipilän oppositiopolitiikka on ollut poikkeuksellisen maltillista ja rakentavaa. Sipilä jopa neuvoi vasemmistoliiton puheenjohtajaa, kulttuuriministeri Paavo Arhinmäkeä yritysverouudistuksen seurauksista.
Mielipidemittausten perusteella ei pidä ryhtyä vetämään kovin suuria johtopäätöksiä. Hallituksella on kaksi vuotta aikaa parantaa juoksuaan, eikä oppositiopuolueilla ole varaa suuriin taloudellisiin lupauksiin. Euroopan talouskehitys vaikuttaa siltä, että tulevallakin hallituksella on edessään vaikeita aikoja.
Joka tapauksessa mielipidemittausten trendi näyttää siltä, että hallituksen on kyettävä uudistumaan ja parantamaan juoksuaan.
SDP aloitti jo omalta osaltaan ministerikierrätyksen. Se ei kuitenkaan taida yksin riittää, vaan koko hallitus kaipaa ryhtiliikettä. Ellei sitä tule, jatkuu kompurointi hallituskauden loppuun. Kaksi vuotta on pitkä aika.