Vuonna 2008 eduskunta päätti myöntää kunnille 16 miljoonaa euroa opetusryhmien pienentämiseksi. Summa on kasvanut nyt yli kaksinkertaiseksi. Uuden hallituksen ohjelmassa koulujen ryhmäkoon pienentämiseksi on varattu noin 35 miljoonaa euroa.
Kuntaliiton selvityksen mukaan kunnat ovat myös käyttäneet rahat oikeaan tarkoitukseen. Rahalla on palkattu uusia opettajia ja lisätty jakotunteja eli jaettu opetusryhmiä joissakin oppiaineissa pienempiin. Vuoteen 2008 verrattuna ryhmäkoko on pienentynytkin 0,36 oppilaalla.
Pienempien opetusryhmien lisäksi myös koulun koolla on merkitystä lasten kouluviihtyvyyteen. Suomen Vanhempainliiton keväälle tekemän kyselyn mukaan vanhemmat pitävät pienistä kouluista.
Pieniä kouluja pidettiin viihtyisinä, turvallisina, ulkoilemaan houkuttelevina ja liikennejärjestelyiltään turvallisina. Myös kodin ja koulun välinen yhteistyö sujuu vanhempien mielestä suuria kouluja paremmin.
Pienten koulujen suosio vanhempien keskuudessa ei ole suuri yllätys. Samaan tulokseen on tullut kyläkoulujen oppimis- ja kasvamisympäristöä väitöskirjassaan selvittänyt Risto Kilpeläinen.
Kilpeläisen mukaan kyläkoulujen vahvuuksia olivat muun muassa ympäristön turvallisuus ja voimakas yhteisöllisyys. Yhteisöllisyydestä kertoo se, että kodin ja koulun välillä on vilkas yhteistoiminta ja yhteiset kasvatustavoitteet. Kyläkoululla on Kilpeläisen tutkimuksen mukaan suuri merkitys lapsille, perheelle ja koko kyläyhteisölle.
Suomalainen koulujärjestelmä on niittänyt mainetta maailmalla. Hyvä koulutustaso ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen on tehtävä jatkuvasti työtä. Opetusryhmien pienentämisen lisäksi pitää huolehtia siitä, etteivät myöskään koulut kasva liian suuriksi.