Uusin ennuste oli helpotus Suomen tyhjenemistä pelkääville – maaseutukaan ei autioidu

Viime viikolla julkaistu Tilastokeskuksen väestöennuste yllätti niin poliitikot kuin tutkijatkin. Ennusteen mukaan Suomen väkiluku nousisi 6,5 miljoonaan henkilöön vuoteen 2070 mennessä, kun vielä kolme vuotta sitten väkiluvun arvioitiin kääntyvän laskuun jo kymmenen vuoden sisällä. Väestöennuste on nimestään huolimatta trendilaskelma, jossa katsotaan mitä tulevaisuudessa tapahtuu jos nykymeno jatkuu. Laskelma on viimeisten kymmenen vuoden aika muuttunut rajusti kun ensin syntyvyys kääntyi jyrkkään laskuun ja sen jälkeen maahanmuutto taittui jyrkkään nousuun.

Uusi ennuste perustuu oletukseen 40 000 henkilön nettomaahanmuutosta. Oletus on korkea, vaikka viime vuonna Suomeen muuttikin lähes 60 000 ihmistä enemmän kuin täältä pois. Ukrainan sotaa paenneet nostavat lukuja, mutta muuttoliike on kasvanut nopeasti myös Aasian maista. Esimerkiksi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kritisoi heti ennusteen lukuja epärealistisiksi ja epätoivottaviksi. Voi hyvin olla, että Mäkelä on oikeassa maahanmuuton määrästä. Tähän hallitus omilla toimillaan ainakin pyrkii. Jos ennuste toteutuisi, helpottaisi se olennaisesti ikärakenteen muutoksesta johtuvia paineita niin terveydenhuollossa kuin eläkejärjestelmässä. Ennusteen mukainen nettomaahanmuutto ylläpitäisi työikäisten osuutta väestöstä nykytasolla aina 2050-luvulle saakka.

Väestöpolitiikkaan liittyy vahvoja poliittisia intohimoja. Maahanmuutto on monessa länsimaassa suurin yksittäinen politiikan kiistakysymys. Syntyvyys taas on vahvasti ihmisten henkilökohtaiseen elämänpiiriin liittyvä asia. Viime vuosien kokemukset monista maista ovat osoittaneet, että syntyvyyden laskua on erittäin vaikea pysäyttää, saati kääntää nousuun. Maahanmuuttoa on helpompi hallita. Tunne siitä, että maahanmuutto on hallittua ja tarkoituksenmukaista lisää olennaisesti sen poliittista hyväksyttävyyttä. Olivat poliittiset päätökset millaisia hyvänsä, tulee Suomen väestö ja väestörakenne muuttumaan tulevien sukupolvien aikana. Syntyvyyden lasku on maailmanlaajuinen ilmiö ja vaikka väestönkasvu on kehitysmaissa vielä nopeaa, alkaa koko maailma ikääntymään vuosisadan loppua kohden.

Väestöllinen huoltosuhde, eli vanhusten ja lasten määrä suhteessa työikäisiin pysyy ennusteen mukaan yllättävänkin tasaisena. Kun lukuja purkaa osiin sama kehitys näkyy myös maaseutumaisissa kunnissa. Itse asiassa maaseutukuntien huoltosuhde alkaa pikkuhiljaa parantua kymmenen vuoden sisällä. Sama näkyy maakunnittaisissa luvuissa. Ikääntymisen vaikutus alkaa kymmenen vuoden sisällä väistyä Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa. Eniten tilanne heikkenee vuoteen 2045 mennessä Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson kaltaisissa Etelä-Suomen maakunnissa. Lopulta ikääntyminen alkaa näkyä myös nykyisten kasvukeskusten väestörakenteessa. Kaupunkien kasvu perustuu jo tällä hetkellä lähes pelkästään maahanmuuttoon. Aikanaan sekin kasvu tyrehtyy ja väki alkaa vähentyä myös pääkaupunkiseudulla. Maaseudun autioitumisesta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Tilastokeskuksen kuntaluokituksen mukaan maaseudulla asuu nyt reilut 650 000 ihmistä ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua vajaat 600 000. Väki siis vähenee, mutta ei häviä mihinkään. Hienojakoisemman luokituksen mukaan maaseutualueilla asui viime vuonna reilut 1,4 miljoonaa suomalaista. Myös iso osa kaupunkialueilla asuvista mieltää itsensä maalaisiksi.

Väestöennusteet ovat viime vuosina osoittautuneet hyvin epävarmoiksi. Päätöksiä tulevista eläkkeistä, sairaaloista tai koulutuksesta joudutaan kuitenkin tekemään parhaan saatavissa olevan tiedon perusteella. Väestökatastrofilla pelottelu on ollut voimissaan viime vuosina. Pelottelu aiheuttaa turhaa huolta muutenkin epävakaassa ajassa. Viimeisin ennuste on huojentava. Suomi muuttuu, mutta parinkymmenen vuoden päästä pääosin entisellään.