Yleislakko olisi tuhoisa horjuvalla taloudelle ‒ paikallinen sopiminen voi vielä avata työmarkkinoiden umpisolmun

Arviot Suomen talouden kehityksestä ovat hiipuneet talven mittaan. Valtiovarainministeriö ennakoi joulukuussa talouden kääntyvän tänä vuonna jo hitaaseen kasvuun. Suomen Pankin arvio oli synkempi. Saman arvion jakaa torstaina ennusteensa julkaissut Aktia.

Alkanut vuosi menee taantuman kourissa etenkin rakennusalan hyytymisen takia. Kansainvälinen kehitys voi tuoda talouteen myönteisiä tai kielteisiä yllätyksiä.

Työmarkkinoiden tulehtunut tilanne on puolestaan täysin suomalaisten omissa käsissä. Hallituksen työmarkkinauudistuksista suuttunut ay-liike uhkaa panna koko Suomen talouden pysähdyksiin, jos hallitus ei peräänny suunnitelmissaan.

Teollisuusliitto on ilmoittanut kahden päivän työnseisauksesta Porvoon Kilpilahden ja Kokkolan teollisuusalueilla. Miljoonia maksava lakko on liiton mukaan vasta alkusoittoa, jos hallitus ei taivu neuvottelemaan työntekijän asemaa heikentävistä ehdotuksistaan. Muut liitot seurannevat perässä omilla toimillaan.

Toistaiseksi enemmistö suomalaisista tukee ammattiliittojen järjestämiä poliittisia lakkoja. MT:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan 55 prosenttia ilmaisi hyväksyvänsä poliittiset työtaistelutoimet, joilla ammattiliitot vastustavat hallituksen päätöksiä. Vielä suurempi osuus, 61 prosenttia, kertoi vastustavansa hallituksen suunnitelmia, joilla rajoitettaisiin poliittisia lakkoja ja heikennettäisiin työntekijöiden irtisanomissuojaa (MT 3.1.).

Vastaukset jakaantuvat vahvasti hallitus- ja oppositiopuolueiden kannattajien välillä. Kokoomuslaisten kesken tuki hallitukselle on vahvaa. Yllättävän vahvaa se on myös perussuomalaisia äänestävien keskuudessa, vaikka perussuomalaisia on aiemmin pidetty palkansaajapuolueena.

Vaikeinta hallituksen politiikan hyväksyminen tuntuu olevan RKP:n äänestäjille, vaikka pieneen otokseen liittyykin paljon epävarmuutta. Sinänsä RKP:n eriseuraisuus muiden hallituspuolueiden kanssa tuli tutuksi jo viime kesän rasismikohun aikana.

Tulosten perusteella voisi päätellä, että ammattiliittojen kannattaisi jatkaa entistä laajempia painostustoimia. Voi kuitenkin käydä niin, että kansan tuki niille hiipuu, kun lakot alkavat oikeasti vaikuttaa ihmisten arjessa.

Työntekijäjärjestöt tietävät myös, että muutenkin taantumasta kärsivien yritysten vahingoittaminen lakkoilemalla voi johtaa työpaikkojen pysyviin menetyksiin.

Hallituksen kannalta epäsuosittujen esitysten härkäpäisessä runnomisessa on taas se vaara, että poliittinen pääoma kuluu loppuun. Hallituksen heikko lenkki ei niinkään ole perussuomalaiset, vaan kohti eurovaalikatastrofia ja puheenjohtajavaihdosta vaappuva RKP.

Tilanne on ratkaistavissa neuvottelemalla. Esimerkkinä käy pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla käyty monipolvinen vääntö kilpailukykysopimuksesta. Sen lopputulos oli pettymys niin hallitukselle kuin ay-liikkeelle. Suomen talous sai kuitenkin kaipaamansa piristysruiskeen.

Ainakin ulospäin hallituksesta on torjuttu koko ajatus neuvottelusta ammattiliittojen kanssa. Työministeri Arto Satosen (kok.) mukaan olisi demokratian kannalta erikoista, jos esimerkiksi MTK:n kanssa neuvoteltaisiin maatalouspolitiikasta.

Satonen ei ilmeisesti tiedä, että lain mukaan hallituksen on neuvoteltava kansallisen tuen ratkaisuista tuottajajärjestöjen kanssa. Hallitus saa toki olla välittämättä neuvottelujen tuloksista.

Selkävoitot ovat politiikassa harvinaisia ja niistä joutuu jälkikäteen yleensä maksamaan kovan hinnan.

Hallituksella on kiistassa vielä mahdollisuus pistevoittoon, jos se osoittaa valmiuttaan keskusteluun. Yksi mahdollisuus kompromissiin vois olla vuosia paikallaan junnannut hanke paikallisen sopimisen edistämisestä.