Uusiutuvia polttoaineita tarvitaan lentämiseen ripeästi

Koronapandemian aiheuttama pudotus lentomatkustamisen määrässä jäi tilapäiseksi notkahdukseksi, sillä globaalisti lentokoneita on taivaalla jo lähes saman verran kuin ennen koronaa. Kansainvälisen ilmakuljetusliiton IATA:n toukokuussa esittämän arvion mukaan maailman lentoyhtiöt kuljettavat tänä vuonna yhteensä liki 4,4 miljardia matkustajaa, mikä on lähes yhtä paljon kuin ennätysvuonna 2019.

Koneet täyttyvät tällä hetkellä erityisesti vapaa-ajan matkustajista. Myös suomalaisten matkanjärjestäjien tilauskirjat pullistelevat ihmisten purkaessa poikkeusvuosien patouttamaa matkailunnälkäänsä. Koronapandemian aikainen kotimaanmatkailu näyttää jälleen tehneen tilaa ulkomaanlomille. Suomen suurin valmismatkajärjestäjä Aurinkomatkat vie väkeä Etelä-Euroopan ja Välimeren kohteisiin jopa enemmän kuin vuonna 2019 (Kauppalehti 24.7.).

Toisaalta kiinnostus Suomea kohtaan on maailmalla kasvussa. Yhä useampi eurooppalainen lentoyhtiö on avaamassa suoria lentoyhteyksiä pohjoisen Suomen lentokentille aiemmin lennettyjen rinnalle. Uusia yhteyksiä avataan tulevaksi talvikaudeksi esimerkiksi Saksasta, Itävallasta ja Espanjasta. Samalla, kun koneet tuovat turisteja Suomeen, ne tarjoavat suomalaisille uusia yhteyksiä eri puolille Eurooppaa.

Siinä missä talouden epävarmuus ja koronapandemia ovat enintään hidastaneet lentomatkustamisen kasvua, juuri mitään vaikutusta ei näytä olleen paljon mediassa maalaillulla lentohäpeällä. Tilastot eivät puhu sen puolesta, että tietoisuus lentämisen ilmastovaikutuksista olisi vaikuttanut konkreettisesti ihmisten matkailutottumuksiin.

Toisaalta moni matkaan lähtenyt suomalainenkin on kokenut ilmastonmuutoksen karvaat vaikutukset itse, kun juuri parhaan lomasesongin aikaan koko Välimeren aluetta piinaavat sekä helleaalto että paikoittaiset rajuilmat tuhoineen. Äärimmäisessä kuumuudessa ja kuivuudessa syttyvät myös lukuisat maastopalot, jotka ovat pakottaneet Kreikassa niin paikalliset asukkaat kuin alueelle lentäneet turistitkin pakenemaan liekkejä. Samaan aikaan kun lentokoneet vievät turisteja etelään, evakuointilennot ovat tuoneet Rhodoksen turistisaarelta tulimeren alta pelastettuja turisteja takaisin Suomeen.

Lentomatkustamista voi perustellusti pitää dilemmana: Se luo tarpeellisia yhteyksiä ihmisten ja kansojen välille ja edistää matkailuun perustuvien elinkeinoja niin meillä Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Venäjän eristäminen sen Ukrainassa aloittaman sodan vuoksi on tehnyt Suomesta entistä vahvemmin saaren. Koko Suomi tarvitsee toimivia liikenneyhteyksiä, myös ilmateitse, muualle maailmaan.

Samaan aikaan lentoliikenne on merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja. Vaikka ala on asettanut itselleen tavoitteita ilmastopäästöjen vähentämiseksi, liikennemäärien ennustetun kasvun myötä sen osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä ei ole ainakaan vähenemässä.

Nykyisten lentomatkustajamäärien kuljettaminen sähköllä on sula mahdottomuus vielä pitkään. Kaukolennoilla tarvitaan vielä vuosikymmentenkin päästä nestemäistä polttoainetta. Siksi tarvitaankin ripeitä toimia, joilla edistetään siirtymistä uusiutuviin lentopolttoaineisiin. Verovapauden poisto fossiilisilta lentopolttoaineilta voisi olla ensimmäinen askel, jonka EU voisi alueellaan toteuttaa.