Osaajapula koettelee myös maaseutua

Suomessa vallitsee poliittisten päättäjien keskuudessa lähes yksimielisyys siitä, että tarvitsemme tulevina vuosina merkittäviä määriä työperäistä maahanmuuttoa. Soraääniä kuuluu lähinnä vain perussuomalaisten suunnasta.

Suomalaisten ikääntyessä puheet työperäisestä maahanmuutosta ovat yleistyneet jo vuosia. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto vuoteen 2030 mennessä ja kolminkertaistaa koulutusperäinen maahanmuutto. Erityisen kysyttyjä olisivat korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, mutta heistä kuten muistakin osaavista työntekijöistä kilpailevat myös muut ikääntyvät länsimaat.

Tavoite on muutenkin kova, mutta Suomella on sen lisäksi tekemistä pitää jo täällä olevat osaajat maassa. Ja mistä tulevat työnantajien haluamat kokeneet työntekijät, jos kokemuksen hankkiminen jää kokemattomuuden takia saamatta?

Työtä Suomesta Oy:n toimitusjohtajan Riikka Koskisen mukaan ymmärrystä tulisi lisätä, sillä Suomi ei tule pärjäämään ilman ulkomaalaisen työvoiman lisäämistä. Se edellyttää työnantajien asennemuutosta muun muassa kielivaatimusten suhteen sekä maahanmuuttoa jarruttavan raskaan ja hitaan byrokratian helpottamista. (MT 16.12.)

Keskuskauppakamarin pari kuukautta sitten julkaiseman kyselytutkimukseen vastanneista yrityksistä 70 prosenttia kärsi osaajapulasta. Palvelutyönantajien kyselyn mukaan yli 40 prosenttia alan yrityksistä on sitä mieltä, että työvoimapula on yrityksen kasvun suurin este. Työvoimapulaa on erityisesti hoiva- ja hoitohenkilöstöstä ja sekä muun muassa metron kuljettajista.

Osaajapulaa pidetään usein kaupunkien ja isojen teollisuuspaikkakuntien ongelmana, mutta myös maaseudulla on massiivinen pula osaajista. Maaseudulla tarvittaisiin tällä hetkellä eri aloilla noin kymmenentuhatta osaajaa lisää. Kausityöntekijöiden lisäksi tarvetta on myös pidempiaikaisille työntekijöille. Ajat, jolloin maaseutu oli kaupunkien työntekijäreservi, ovat olleet ohi jo vuosia.