Pellot eivät saa olla kaupan muovien kaatopaikkoja

Yksi maailman suurimmista ympäristöongelmista on muovisaaste. Erityisen ongelmallinen on mikromuovi, jota löytyy muun muassa meristä maailman joka kolkasta. Muovi säilyy luonnossa ikuisesti, ja sen puhdistaminen on lähes mahdotonta. Asiaan on pyritty kiinnittämään huomiota EU:ssa. Esimerkiksi pullojen muovikorkit muutettiin, muoviset pillit kiellettiin sekä kartongista tehdyt kupit, koska niissä on muovin kaltaista ainetta.

On vaikea ymmärtää, että Suomessa voidaan edelleen levittää muovia pelloille kierrätyslannoitteiden mukana. Biokaasulaitosten valmistamat kierrätyslannoitteet voivat sisältää suuria määriä muovia. Pelloille joutuu myös biojätteen sekaan laitettua lasia ja metallia. Kierrätyslannoitteita valmistavan Gasumin mukaan suurimpia muovin lähteitä on päivittäistavarakauppa. (MT 23.9.)

Tällä viikolla on vietetty hävikkiviikkoa. Päivittäistavarakauppa on tavoitteessa mukana ja onnistunut lähes puolittamaan myymälöiden läpi menevän ruoan hävikin vuoden 2018 jälkeen. Päivittäistavarakauppa ry:n johtajan Ilkka Niemisen mukaan ruokahävikin vähentymisen ansiosta luontoa ei ole rasitettu turhaan (PTY 23.9.).

Kuluttajia vaaditaan kierrättämään muovit ja biojäte eri astioihin. Kaupassa ei tällaista toimintaa tunneta. Päivittäistavarakaupan johtajan Ilkka Niemisen mukaan kaupan käytäntö on, että biojäteastiaan laitetaan ruoka muovipakkauksineen. Kaupalla ei Niemisen mielestä ole mahdollisuutta purkaa paketteja eikä siihen ole tarvettakaan, koska biojäte kyllä pystytään puhdistamaan jätehuollossa. Käytännössä puhdistaminen ei näytä onnistuvan. (MT 25.9.)

S-ryhmän ryhmäpäällikön Sari Ristaniemen mukaan ruoan erottelu muovisista pakkauksista vaatisi työvoimaa ja tiloja, joita kaupalla ei ole valmiina. Aikaa niiden järjestämiseen on kyllä ollut, sillä nykyinen toimintamalli on alkanut vuonna 2011. K-ryhmän ruokakaupoissa biojäte eroteltiin pakkauksestaan ennen vuotta 2011. Silloin tuli voimaan sivutuoteasetus. Mahdollisuuksia biojätteen erotteluun on ennen ollut, miksi nyt ei ole?

Vaikka kauppa on suurin biojätteen ja muovin sotkija, on lainsäätäjänkin toiminta vastuutonta. Kuinka on mahdollista, että muovin levittämien pelloille sallitaan? Muovin poistaminen pelloista on lähes mahdotonta, mikromuovin osalta mahdotonta.

Sivutuoteasetuksen mukaan biokaasulaitoksista tulevassa kierrätyslannoitteessa saa olla yli kahden millimetrin kokoista muovia, metallia tai lasia kutakin viisi grammaa kuiva-ainekiloa kohti, yhteispitoisuus saa olla 10 grammaa. Lannoitettaessa muovia kertyy hehtaarille jopa 240 muovikassin verran. Alle kahden millimetrin muovinpaloja eikä mikromuovia edes lasketa. Gasumin mukaan sen lannoitteet kuitenkin alittavat reilusti asetuksen raja-arvot.

Myös puhdistamolietteestä valmistettujen lannoitevalmisteiden käyttö on Suomessa sallittua, kun ne täyttävät lainsäädännössä asetetut laatukriteerit. Viljan vastaanottajien viljelysopimusehdot kieltävät kuitenkin poikkeuksetta yhdyskuntapuhdistamolietteen käytön lannoituksessa. Taustalla on epävarmuus niiden sisältämien haitta-aineiden riskeistä.

Ravinteiden kierrätys on erittäin kannatettava asia, mutta maaperän puhtaus on sitäkin tärkeämpää. Suomen pellot eivät saa olla muovin eivätkä muun roskan ja haitallisten aineiden kaatopaikkoja. Sama koskee myös viherrakentamista, jossa käytetään paljon muun muassa puhdistamolietettä.

Vastuu maaperän suojelussa on kaikilla. Vaikka lainsäätäjä on lepsu, kaupan pitää vaatia omalta jätteenkäsittelyltään vähintään saman kuin kuluttajilta vaaditaan. Sitä kutsutaan vastuullisuudeksi.