Von der Leyen pehmensi ennallistamisasetusesitystä

Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mielestä komission ennallistamisasetusesitys ei tarkoita, että EU ottaisi päätösvaltaa jäsenmaiden metsistä. Komission esityksen mukaan soita, metsiä sekä meri- ja järvialueita pitäisi EU:n alueella ennallistaa 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Siinä myös määritellään kaikille jäsenmaille omat kansalliset tavoitteet.

Suomen vierailunsa yhteydessä Von der Leyen korosti, että jäsenmailla on valta tehdä omat päätöksensä metsäpolitiikastaan ja EU:lla on vain kommentoiva ja tukeva rooli. Samalla hän kuitenkin totesi, että unionilla on yhteinen tahto vastustaa ilmastonmuutosta ja metsillä on tässä tärkeä rooli.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) oli tyytyväinen, että komission puheenjohtaja ilmaisi nyt selkeästi, että komissio ei puutu Suomen metsäpolitiikkaan. Von der Leyenin lupauksiin on kuitenkin syytä suhtautua suurella varauksella. Tässä lehdessä olevassa haastattelussa komissaari Jutta Urpilainen (sd.) toteaa, että osa metsää koskevista päätöksistä kuuluu ympäristöasioista vastaavalle komissaarille (s.5.).

Jäsenmaiden valta ennallistamisen toteuttamisessa olisi ainakin osaksi näennäistä. Toteutuessaan komission esitys olisi niin sanottua pakottavaa lainsäädäntöä, jolloin komissiolla olisi valta arvioida ja päättää, ovatko jäsenmaat toimineet asetuksen mukaisesti.

Suomessa on kauhisteltu komission esityksestä aiheutuvia kustannuksia. Von der Leyenin mielestä Suomelle arvioidut kustannuksetkaan eivät pidä paikkaansa, koska laskelmat on tehty pahimman mahdollisen vaihtoehdon mukaan. Tietoa tarvitaan hänen mielestään lisää.

Komissiota on moitittu, ettei sen esityksissä ole arvioitu niiden vaikutuksia. Näyttää siltä, että komission esityksiä tehdään vajailla lähtötiedoillakin. Suomelle mahdollisesti koituvat kustannukset perustuvat komission laskelmiin. Ehkä kysymys on neuvottelutaktiikasta, jossa tarkoituksena on esittää ensin rajut luvut joita pienentämällä esitys saadaan hyväksyttyä.

Tähän viittaa myös EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius. Suomelle arvioitu noin miljardin euron loppulaskuun on hänen mukaansa päädytty olemassa olevan tiedon pohjalta. Kaikkea tietoa ei ole ollut Suomesta saatavilla. Suomalaisten lasku näyttää suurelta, mutta lopulta päädytään Sinkevičiusin mukaan paljon pienempään lukuun, joka ei ole yhtä pelottava. (Yle 24.11.)

Sinkevičius muistutti, että Suomea lukuun ottamatta jäsenmaat ovat suhtautuneet ennallistamisasetukseen yleisesti ottaen hyvin myönteisesti. Näinhän ei asia ole, koska muun muassa Ruotsi suhtautuu esitykseen selkeän kielteisesti.

Hallituksen esitys Suomen kannasta ennallistamiseen on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Hallituksen kanta oli niin epäselvä, että sen voi jokainen tulkita haluamallaan tavalla. On hyvä, että oppositiopuolueet esittivät hallitukselle metsäpolitiikkaa koskevan epäluottamuslauseen. Hallitus sai eduskunnan luottamuksen, koska pääministeri Sanna Marinin (sd.) vastaus välikysymykseen selkeytti Suomen linjaa.

Välikysymyskeskustelun jälkeen Suomen kanta ennallistamisasetusesitykseen pitäisi olla selvä, vaikka lopullisesta kannasta päättää eduskunnan suuri valiokunta. Suomesta on viety EU:n suuntaan vähintäänkin kahta erilaista viestiä. Ei ole ihme, ettei EU:ssa ole selkeää kuvaa, mitä mieltä Suomi on.

Komissio ei voi enää muuttaa esitystään. Sitä käsitellään seuraavaksi jäsenmaiden neuvoston, parlamentin ja komission välisissä kolmikantaneuvotteluissa. Suomella ei voi olla kuin yksi virallinen linja, koska lopulliset päätökset EU-tasolla tehdään vasta eduskuntavaalien jälkeen.