EU:n ennallistamisesityksestä tuli Suomessa arvoton näytelmä – Marinin ja von der Leyenin roolisuoritukset korkeintaan välttäviä

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keikistelivät viime viikolla kameroille luontokeskus Haltian koivukulisseissa Espoossa.

Von der Leyen ja ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius oli kutsuttu Into the Woods -tapahtumaan keskustelemaan metsien roolista hyvien elinympäristöjen tavoittelussa. Päivän varsinainen aihe jätti pysyvän muistijäljen vain asian innokkaimmille harrastajille.

Komissaarien vierailusta tuli yksi uusi kohtaus arvottomaan näytelmään, jossa väännetään EU-komission ennallistamisesityksen vaikutuksista Suomessa.

Asetuksella komissio pyrkii pysäyttämään luontokadon ja palauttamaan mahdollisimman suuren osan heikentyneistä maa- ja vesialueiden ekosysteemeistä luonnontilaan.

Luonnonvarakeskus on arvioinut komission paperien pohjalta, että Suomessa esitys tarkoittaisi 1,2 miljoonan hehtaarin ennallistamista vuoteen 2030 mennessä. Kustannusvaikutus olisi 900 miljoonaa euroa vuodessa.

Tavoitteeseen pyritään jäsenmaita sitovalla asetuksella, koska vapaaehtoisuuteen perustuva luontokadon pysäyttäminen ei ole tuottanut toivottuja tuloksia.

Kaikki edellä lueteltu perustuu komission esitykseen, ja näin siitä ovat komissaarit moneen otteeseen kertoneet.

Esitys on kirvoittanut kirpeää kritiikkiä Suomessa muun muassa korkeiden kustannusten vuoksi. Lisäksi sen katsotaan rajoittavan kansallista päätäntävaltaa metsäpolitiikassa. Viimeksi mainitun perusteella Ruotsi torjuu koko esityksen.

Viime viikolla ääni komission kellossa oli muuttunut kovin toisenlaiseksi.

Moni päätään komission Brysselin päämajan seinään hakannut suomalainen metsävaikuttaja ihmetteli taatusti. Komission puheenjohtajan ja ympäristökomissaarin viestit eivät vastanneet sen enempää ennallistamista pelkäävien kuin sen puolesta puhuvienkaan käsityksiä esityksestä.

Von der Leyen korosti, että jäsenmaat päättävät omista ennallistamisistaan. EU:lla on vain kommentoiva ja tukeva rooli.

Hänen mukaansa EU:ssa voidaan ottaa oppia suomalaisesta metsäosaamisesta. Oppia voidaan erityisesti siitä, miten metsien talouskäyttö, ennallistaminen ja suojelu pitää tasapainottaa.

Jos näin kerran on, metsätalouden harjoittaja voi hyvällä syyllä kysyä, mihin ylipäätään tarvitaan sitovaa EU-asetusta metsäekosysteemien ennallistamisesta. Miksi suomalaiset eivät saa huolehtia itse metsiensä kunnosta, kun sen kerran niin erinomaisesti osaavat?

Luontoaktivisti puolestaan voi pettyneenä ihmetellä, miksi komissio on lähtenyt tinkimään tavoitteistaan.

Kustannuspuoltakin on von der Leyenin mukaan luettu Suomessa kuin piru raamattua. Kustannusarvio perustuu kuulemma puutteellisiin tietoihin. Kun tietoa saadaan lisää, lasku pienenee Sinkevičiuksen mukaan ”varmasti”.

Perustellusti voi hämmästellä, miksi tällainen arvio piti kirjata esitykseen ja mihin komission arviot ylipäätään perustuvat.

Suomen hallituksen viime kuukausien poukkoilu ei ole ollut yhtään vakuuttavampaa.

Valtioneuvoston syyskuussa nuijittu yksimielinen kanta ennallistamisesitykseen on sulanut muodottomaksi eikä pääministeri Marin pysty selvästikään pitämään pakkaa kasassa.

Kannatuskuoppaan pudonnut keskusta käyttää kaikki keinot pitääkseen maataloustuottajat ja metsänomistajat tyytyväisinä.

Myös vihreillä on ongelmia, koska ydinäänestäjäkunnan mielestä ilmasto- ja ympäristöasioita ei ole hallituskaudella edistetty tarpeeksi.

Tämä kaikki on läikkynyt valitettavasti Brysseliin.

Esimakua saatiin, kun maatalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) lähti mukaan EU-maiden metsäryhmään, joka suhtautuu tunnetun kriittisesti komission ympäristö- ja ilmastoesityksiin.

Ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr.) äkämystyi Kurvisen sooloilusta.

MT:n tiedot sekä Helsingin hallituslähteistä että Brysselin parlamenttilähteistä viittaavat siihen, että kaksilla raiteilla on menty myös silloin, kun on yritetty vaikuttaa ennallistamisesityksen valmisteluun EU-parlamentissa.

Ohisalon esikunta on valtiosihteeri Terhi Lehtosen johdolla pitänyt kiinni valtioneuvoston alkuperäisestä päätöksestä tukea komission esitystä tietyin varauksin.

Kurvinen aseenkantajineen taas on ottanut kriittisemmän linjan, joka vastaa paremmin Suomen sisäpoliittista mutapainia ennallistamisesta.

Näytelmä on arvoton ja päähenkilöiden, komission puheenjohtaja von der Leyenin ja pääministeri Marinin, roolisuoritukset ovat korkeintaan välttäviä.

Suomen linjattomuutta arvostelevat enemmän ja vähemmän avoimesti myös hallituspuolueiden omat EU-parlamentaarikot melkeinpä laidasta laitaan.

Vaalien jälkeisen hallituksen tehtäväksi jää vääntää ennallistamisesta paras mahdollinen tulos sekä luonnon että suomalaisen maa- ja metsätalouden kannalta. Marinin hallituksen viime kuukausien venkoilu ei ole ollut parasta mahdollista pohjatyötä tulevaa varten.