Metsähallitus ennallistanut lähes pääkaupunkiseudun pinta-alan verran maitaan

Metsähallitus on ennallistanut noin 63 500 hehtaaria suojelualueita. Ennallistamisella on parannettu uhanalaisten lajien ja luontotyyppien selviytymisedellytyksiä.

”Metsähallitus on Suomen suurin ennallistaja. Ennallistamisalamme vastaa Helsingin ja Espoon pinta-alaa ja vielä puolta Vantaan pinta-alasta”, kertoo erityisasiantuntija Kaija Eisto Metsähallituksesta.

Suurin savotta on ollut soilla, joita Metsähallitus on ennallistanut 36 000 hehtaaria. Ennallistettu metsäala on puolet siitä, eli 18 000 hehtaaria.

Noiden lisäksi Metsähallitus on ennallistanut 6 200 hehtaaria pienialaisia arvokkaita elinympäristöjä kuten lehtoja ja jalopuumetsiä.

Perinnebiotooppeja Metsähallituksen Luontopalveluilla on jatkuvan hoidon piirissä noin 5 100 hehtaaria. Monissa tällaisissa kohteissa laiduneläinten merkitys on aivan olennainen.

Eiston mukaan ennallistamista tarvitaan, sillä luonnon uhanalaistuuskehitystä ei ole saatu vielä pysäytettyä.

Ennallistamistamiseen Metsähallitus valitsee soita, kangasmetsiä, harjujen paahdealueita, avoimia ja puustoisia perinnebiotooppeja, lehtoja, jalopuumetsiä, valkoselkätikan elinympäristöjä, lintuvesiä, lähteitä, puroja, jokia, lampia, rantaelinympäristöjä ja merialueita.

Metsissä talousmetsien rakennetta ennallistetaan lähemmäksi luonnontilaisen metsän rakennetta. Se tapahtuu lisäämällä lahopuuta ja palanutta puuta.

Metsien rakennetta parantaa myös lehtipuuosuuden lisääminen.

Palaneen puun määrän lisääminen on yksi lähivuosien ennallistamishaasteita. Kuva: valokuvaaja Jaakko Kilpiäinen

Metsien ennallistamispolttojen lisääminen on yksi Metsähallituksen ennallistamishankkeiden lähivuosien haasteita.

Toinen haaste on ennallistamistoimien toteuttaminen suojelualueiden ulkopuolella siten, että myös suojelualueiden luonto hyötyy.

Ennallistamisen välittömien hyötyjen lisäksi Eisto nostaa esiin myös kerrannaisvaikutukset. Esimerkiksi soiden ennallistaminen parantaa myös lähialueen pienvesien tilaa ja elvyttää marjakantoja.

”Ennallistamisen tuo myös taloudellista hyötyä, sillä se työllistää. Siltä osin vaikutukset ovat ihan huomattavat”, näkee Eisto.

Ennallistamisen kustannukset vaihtelevat hyvin paljon työlajeittain ja –kohteittain. Keskimäärin suon ennallistaminen ojat täyttämällä maksaa noin 800 euroa hehtaarilta. Metsän ennallistamispoltto taas maksaa noin 10 000 euroa kohteelta ja purokunnostus 15 000 euroa kilometriltä.

Yksi lisääntyvän ennallistamisen haasteista on urakoitsijoiden saanti työmaille.