Kaikista alueista pidettävä huolta ‒ aluekehityksestä ei ole varaa tinkiä

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoitteena on tasoittaa maiden ja alueiden välisiä kehityseroja, luoda elinvoimaa, parantaa työllisyyttä, tukea kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä. Koheesiorahastoista tuetaan näitä tavoitteita rahoittamalla erilaisia kehittämishankkeita.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seuranneet pakotteet ja vastapakotteet ovat lisänneet erityisesti Itä-Suomessa aluekehitystuen tarvetta. Pääministeri Petteri Orpon hallitus julkistikin helmikuussa Itäisen Suomen ohjelman. Ohjelmassa kirjataan paljon toimia, mutta ei rahaa niiden totuttamiseen. Ohjelmassa luvataan kuitenkin, että EU:n ja Naton rahoitusvälineet pyritään hyödyntämään ja EU:n rahoitusmahdollisuuksia edistämään.

Lisää rahaa Itä-Suomen kehittämiseen ei näytä olevan tulossa, vaan alueen EU:n kehitysrahoja uhkaa sen sijaan 15 prosentin leikkuri. Uhan taustalla on EU-komission ehdottama 15 prosentin siirto alue- ja rakennerahoista uusiin kohteisiin. Näitä kohteita ovat puolustusteollisuus ja sotilaallinen liikkuvuus. Suomi on hyväksynyt esityksen. (MT 27.6.)

Itäisen Suomen maakuntajohtajat ovat huolissaan, että nykyisistä hankkeista osan rahoitus loppuu kesken kauden ja kehitysrahoja siirretään muualle. Pohjois-Savon maakuntajohtajan Tytti Määtän mukaan sotilaallisen liikkuvuuden kehittäminen Euroopassa on tärkeää, mutta se tulisi lähtökohtaisesti rahoittaa muualta kuin aluekehitysvaroista.

Kun näin kuitenkin ollaan tekemässä, niin hankkeiden tulee Määtän mielestä tukea Itä- ja Pohjois-Suomen huoltovarmuus- ja elinvoimatarpeita. (MT 21.5.)

Tarkoituksena on suunnata 200 miljoonaa euroa niin sanottuihin kaksikäyttökohteisiin eli esimerkiksi infran parantamiseen ja sata miljoonaa euroa puolustusteollisuuteen.

Hallituksen päätösvallassa on, mihin kohteisiin rahaa käytetään. Puolustukseen laaja-alainen vahvistaminen on tärkeää. Yhtä tärkeää on, että rahat käytetään käyttötarkoituksesta riippumatta niillä alueilla, joille ne on alun perin osoitettu.

Aluepolitiikka on yhä enemmän myös osa turvallisuuspolitiikkaa. Presidentti Alexander Stubb pitää nykyisissä oloissa yhtenä tärkeänä turvallisuuden elementtinä, että koko Suomi pidetään asuttuna (MT 13.6.). Tämän edellyttää, että kaikista alueista ja niiden asukkaista pidetään huolta. Kyse on yhdenvertaisuuden lisäksi kokonaisturvallisuudesta.