Metsäasiat halutaan pitää suomalaisten päätösvallassa

Euroopan unionin komissiolla on kova halua päästä päättämään suomalaisista metsistä, erityisesti metsien suojelusta. Intoa ei ole vähentänyt yhtään se, että EU:n perussopimusten mukaan metsiä koskeva päätösvalta kuuluu jäsenvaltioille itselleen. Komissio käyttää keppihevosena ilmasto- ja energialainsäädäntöä sekä monimuotoisuusstrategiaansa.

MTV Uutisten teettämän kyselyn perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että suomalaiset ovat saaneet komission vallanhalusta tarpeekseen. Kysely mukaan selkeä enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että Euroopan unioni puuttuu liiaksi Suomen metsien käyttöön. Kyselyssä tätä mieltä on 34 prosenttia vastaajista. Jokseenkin samaa mieltä on 24 prosenttia. Vain neljä prosenttia vastaajista oli täysin eri mieltä. (MTV Uutiset 8.9.)

Kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten mielipidettä metsien suojelusta ja hakkuiden määrästä. Yli 60 prosentin mielestä metsiä on suojeltu riittävästi. Hakkuiden määrästä mielipiteet jakaantuivat lähes tasan.

Helsingin yliopiston apulaisprofessorin ja Suomen ilmastonpaneelin jäsenen Annukka Vainion arvio, että suojelun osalta kysymys on siitä, etteivät ihmiset tiedä suojelusta riittävästi. Hän muistuttaa, että EU:n biodiversiteettistrategian mukaan metsiä pitäisi suojella nykyistä merkittävästi enemmän. Niinpä.

Kyselyn tulos saattaa Vainion mukaan heijastaa laajemmin tilannetta Euroopassa. Siihen voivat hänen mukaansa vaikuttaa Ukrainan tilanne ja kiistely energiakysymyksestä. Tästä syystä joillakin ihmisille on Vainon mielestä ehkä tällä hetkellä tarvetta korostaa Suomen itsenäisyyttä.

Komissio metsä koskevasta esitystehtailusta on monta syytä olla huolissaan. Tämän viikon tiistaina ja keskiviikkona Euroopan parlamentissa äänestetään useista metsään liittyvistä linjauksista. Parlamentissa keskustellaan tänään EU:n metsästrategiasta, uusiutuvan energian direktiivistä ja metsäkatoasetuksesta. Äänestykset niistä ovat huomenna ja keskiviikkona. (MT 9.9.)

Metsästrategian tavoitteena on kehittää metsien moninaiskäyttöisyyttä, suojelua ja ilmastokestävyyttä. EU:n päätöksentekoa kuvastaa hyvin, ettei ole olemassa tarkkaa määritelmään, miten tavoitteet toteutetaa. Ne määritellään strategiaan liittyvillä muilla asetuksilla. MTK:n metsäjohtajan Marko Mäki-Hakolan mukaan ne ovat metsätalouden kannalta keskeisimpiä.

Sellainen on muun muassa uusiutuvan energia direktiivi (red), joka rajaa puun käyttöä energiantuotannossa. Parlamentin ympäristövaliokunnan esityksen mukaan vain metsätalouden sivuvirrat luokiteltaisiin uusiutuvaksi energiaksi. Tämä voi tarkoittaa jopa sitä, ettei ensiharvennuksesta tulevaa puuta, oksia ja latvuksia luokitella uusiutuvaksi energiaksi.

Metsin kohdistuu useita ristiriitaisia vaatimuksia. Hiilensidontaa pitäisi lisästä ja samalla vahvistaa monimuotoisuutta. Näitä on vaikea sovittaa yhteen. Jos halutaan edistää metsien kasvua, on metsänhoitotöitä lisättävä. Toisaalta pitäisi vähentää metsien käsittelyä ja lisätä suojelua.

Monien muiden hankkeiden lisäksi komissio on ehdottanut ennallistamisasetusta. Sen vuosittaisiksi kustannuksiksi Suomelle on arvioitu 900 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Suomea uhkaa seitsemän miljardin euro lasku, koska metsien nettohiilinielu on alustavien laskelmien mukaan pienentynyt.

Jos hiilinieluja ei saada kasvamaan ja muita päästöjä vähenemään, Suomen olisi ostettava päästöoikeuksia muilta mailta. Vaikea kuvitella, millä EU-maalla on todellisia päästöoikeuksia myytävänä.

Ei ole ihme. että suomalaiset enemmistö ohjata EU:n pois metsästä